Absolute (H)ero

Hyvää kesää, blogi häipyy

2011-06-21T10:06:00.000+03:00

Tiedän, että minulla oli kaksi lukijaa. Toinen jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa, joten toista vielä moikkaan ja toivotan hyvää kesää. Kesäpäivän seisaus on hyvä päivä siivota pöytää - ja lopettaa blogi.

Jatkan bloggailua Satakorkean blogissa. Tämä "absoluuttisen sankarin/nollapisteen" juttusarja poistuu SAMKin blogilistasta elokuussa.

Työkaveri tarjoaa läksiäisikseen mansikkaraparperipiirakkaa ja mansikoita. Kesän ensimmäiset mansikat! Mars kahvihuoneeseen.

Hyvää kesää, ihan kaikille!

Anne

Lisää penkkejä

2011-05-06T12:00:00.001+03:00

Satakunnan Kansan yleisönosastossa vaadittiin tänään lisää penkkejä Poriin. SAMKin Tiedepuiston kampus hoitaa omaa osuuttaan pian: iloiset penkit päässevät kesälaitumille viimein ensi viikolla. Pieni palkitsemistilaisuuskin järjestetään. Ja mikä parasta, taas voi sekä tehdä töitä että rentoutua penkillä!

Joku oli jo kysynytkin, saako näitä viedä kotiinsa. Heh, ei saa.

Sen sijaan kaikenlaisista penkistä voi edelleen kirjoittaa tai niitä voi kuvata 5.6. mennessä (ks. lisää).

Rentouttavaa viikonvaihdetta!

Anne

Linnut laulamaan, sydämet sykkimään

2011-04-08T15:43:00.000+03:00

Sain työkavereilta tällä viikolla pari linkkiä. Pistän hyvän kiertämään ja toivotan niiden sekä SAMKin uusimman julkaisun myötä teille

- rohkeaa unelmointia ja työniloa,
- raikasta, ilahduttavaa kevättä (tämä on niin ihana lista kaikessa karuudessaan - ja mikä äänten, kuhinan ja suhinan määrä sen taakse mahtuukaan)

- hyvää viikonvaihdetta, sadan lämpimän sydämen kera

Anne

Lukuvinkkinä tänään: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

2011-04-01T14:40:00.000+03:00

Seuraavana kirjakatsauksessani on vuorossa Liisa Keltikangas-Järvinen kirjallaan Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010).

Se on hyvä kirja sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen eroista. Selkeä, asiallinen ja sopivasti popularisoitua (ymmärrettävää) tiedettä.

Muun muassa nämä, kokonaisuudesta jossain määrin irrallisetkin, asiat puhuttelivat minua nyt:

Ihminen tapaa pitää viisaina - ja älykkäinä ja syvällisesti ajattelevina - sellaisia ihmisiä, jotka esittävät heidän kanssaan yhdenmukaisia näkemyksiä. Tunnistan tämän. Hyvä pitää mielessä.

Herättävä oli myös kohta, jossa Keltikangas-Järvinen totesi asenteen menevän (kehityspsykologisen) tiedon ohi. Se näkyy myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kun jostakin ongelmasta keskustellaan, keskustelusta on aina seurattava toimintaa. Keskustelujen avulla ymmärretään ja jäsennetään asioita. Sitä kautta päästään toimenpiteisiin, joilla ongelma voidaan ratkaista.

- - -

Omaa työyhteisöä ajatellen kiinnostavaa on myös se, että paitsi ns. murrosikä, myös vuodet 20-24 ovat tyypillisesti murrosaikaa. Se on AMK-opiskelijan tyyppi-ikä. He ovat aikuisia, mutta opiskelun lisäksi kehityspsykologisestikin meneillään on paljon asioita. Hyvä sekin oli palauttaa mieleensä.

Hyvää viikonvaihdetta,

Anne

Kirjaston kissa - The Library Cat

2011-03-31T14:57:00.000+03:00

Sain työkaverilta lainaan "Kirjaston kissa" -kirjan. Sen on kirjoittanut Vicki Myron (& Brett Witter), ja tarina on tosi. Mikään suuri kaunokirjallinen teos se ei ole, mutta tarina on hyvin lämmin ja sympaattinen. Se on mainio kertomus pienten ja yksinkertaisten asioiden tärkeydestä ja voimasta.

Dewey Readmore Books saapui kirjastoon sattumoisin, sai jäädä sinne ja antoi ihmisille iloa - suurimmalle osalle - ja toi pikkukaupungin kirjastolle melko huikaisevaa suosiota.

Kirjstonhoitaja Myron kertoo paitsi Deweyn ominaislaadusta ja työskentelytavasta (kyllä, se kissa oli duunissa ja nautti siitä!), myös seutukunnastaan ja omasta työstään. Sekä Dewey että hän olivat löytäneet oman paikkansa maailmassa.

"Minulla on taipumus nähdä asiat laajemmissa yhteyksissään, ja aloin käsittää miten suuri vaikutus kirjastolla voi olla yhteisöön, jossa se toimii." (s. 113)

Anne

Vicki Myron & Bret Witter: Kirjastokissa. Suom. Laura Beck. Otava, Helsinki 2008. For more on Dewey Readmore Books, see Spencer Public Library website, or excerpts from the book (text/audio).

"Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat"

2011-03-16T15:28:00.001+02:00

"Mitään sosiaalista mediaa ei ole olemassa internetissä. Se mitä tapahtuu, tapahtuu ihmisten välillä", avaa Jari Jaanto, toinen IRC-Gallerian, "virtuaalikartsan", perustajista. Jaanto jaottelee väen katsojiin, aktivoituneisiin osallistujiin ja superkäyttäjiin, jotka levittävät asiaa(si) viraaleissa (virtuaalimainoksissa).

Sosiaalisessa mediassakaan ei vain leijailla pilvissä. Jari Jaannon ohjenuora:

Määritä tavoitteet
- asiasi on tunnettu, eli ns. tunnettuus
- suora myynti
- keskustelu
- viestin läpimeno

Aktivoi
- aktivoi
- osallista
- kohtaa
- luo lisäarvoa

Arvioi
- vertaa keskitasoon (pelkät yhden jutun tiedot eivät kerro mitään, jos ei ole vertailufaktaa)
- vertaa tavoitteisiin

Miten promoat uutta palvelua? Luo sen ympärille yhteisö, joka siitä tykkää, ja käytä sitä itse.

- - -
Tauon jälkeen: Edelleen seminaarissa. Heikki Kaplas puhui sosiaalisesta mediasta esittävän taiteen tukena. Aina kun meidän opiskelijamme esiintyy jossain fiksusti, tunnen ylpeyttä - jonkinlaista yhteisöllistä osallisuutta, ilmeisesti. Osaaja on aina kävelevä käyntikortti ja mainos. Mitä hän muuten tekee, ks. vaikka ustream.tv.

Ja nyt puhuu Iiro Uusitalo, hänkin meiltä. Hirveästi työkaluvinkkejä. Avoimen kehittämistyön kuhinasta voi tietysti hermostua, innostua tai rauhoittua (ks. videopätkä).

Terveiset seminaarista,
Anne

PS. Otsikko on vielä Matti Karilta. Liittyy osaamisen jakamiseen. Ei turha aihe meilläkään. Rautaisen ammattilaisen ei tarvitse pihistellä tietoa?

Keski-ikäiset naiset naamakirjassa

2011-03-16T10:56:00.003+02:00

"Sosiaaalisessa mediassa ei ole hyviä tai pahoja piirteitä, mutta sillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka näkyvät hyvässä ja pahassa", sanoo Matti Kari. Paikka: SAMK, Sosiaalinen media innovoinnissa, aika: nyt.

Tällainen piirre on esimerkiksi matala kynnys tehdä kaikenlaista. Tai mediakriittisyys- ja kritiikittömyys: "tunnista trollaus". Medialukutaitoa tarvitsevat sekä diginatiivit että digimaahanmuuttajat.

Kari sanoo, että "pilvipalveluja" tuottavien yritysten tietoturva on paljon parempi ja ketterämmin päivittyvä kuin monen perinteisen yrityksen - että esimerkiksi googleen voi turvallisesti sijoittaa kaikki firman dokumentit. Siellä ne ovat ns. aina saatavilla pysyvät paremmin turvassa kuin vaikka omalla läppärillä, joka voidaan varastaa milloin tahansa. Ja niin edelleen.

Se on totta - tiettyyn rajaan saakka. Ikinä, siis ikinä, ei voi olla varma, millä tavalla jokin palveluntarjoaja tietoja käyttää - eikä vain dokumentteja, vaan sitä mitä netissä, sen palveluissa, kaiken kaikkiaan teet. Tai mitä se laitetaan paljastamaan. Näin sanoo sisäinen sosiologini. Silti montakin palvelua käytän. Siinäpä se onkin, dilemma.

- - -

Sunnuntain Hesarissa, siis ihan siinä paperisessa, oli hyvä kolumni facebookista ja vastaavista - ja yksilöllisyydestä ja pakottomuudesta.

Anne

PS. Suurin osa yhteisöllisen median kasvusta tapahtuu tällä hetkellä keski-ikäisten naisten keskuudessa.

Muista Penkki! Don't forget the Bench!

2011-03-08T12:52:00.000+02:00

Aurinko paistaa, penkki kutsuu! The sun is shining - soon we are able to enjoy it's warmth when sitting on the bench.

So, don't forget the Bench! competions!

Lisää yhteishyvää - ällös unohda penkkiä ja kisoja!

Tykkää penkistä myös naamakirjassa. Do like the Bench! on Facebook, too.

Anne

Palaveri - välttämätön hyvä

2011-02-14T14:43:00.000+02:00

”Palaveri voi olla päivän paras hetki”, väittää Eeva-Leena Vaahtio kirjassaa Pärjää palaverissa!.

Moni pitää palavereja ja kokouksia välttämättömänä pahana, joista lähtiessä voi kepeästi todeta lähtevänsä töihin. Mitä ne palaverit muuta ovat kuin työtekoa? Miten niin? Pitäisikö niissä sitten tehdä jotain toisin?

Pärjää palaverissa! (2008) on ihastuttava kirja: selkeä ja selittelemätön, asiallinen ja humoristinen – ja mahtuu käsilaukkuun tai isoon taskuun.

Vaahtio toteaa, että hyvät palaverit tukevat organisaation toimintaa ja tavoitteita. ”Palaverit ovat monensuuntaista käyttöviestintää.” Toisaalta voidaan kokea palaveriähkyä, mutta myös sitä, että kunnon palavereja on liian harvoin. Ehkä työporukat pitäisikin useammin koota saman pöydän ympärille etsimään yhteisesti ratkaisua ongelmiin.

Vaahtio ohjaa tärkeysjärjestykseen: jos kalenteriisi on tulossa päällekkäisyyksiä, valitse missä olet ja ole läsnä. Aina ei tarvitse olla muiden – sen tilanteen ulkopuolisten – tavoitettavissa.

Palaveriin valmistaudutaan ja siellä käyttäydytään kyseiseen palaveriin sopivalla tavalla. Vaahtio kertoo omat valintansa ja kehottaa lukijaa: ”tee sinä omasi”. Asenne on kannustava. Lopulta kaikkein oppii kamalimmista tilanteista, jolloin kaikki menee pieleen. Silti hyvin menneestä palaverista jää hyvät jäljet, ja siihen Vaahtio antaa vinkkejä. Opettelen noudattamaan ainakin näitä: 1) Älä toistele myöhästelijöille. 2) Aloita sovittuna aikana ja lopeta sovittuna aina – viimeistään. 3) Kuuntele. Muista uuden löytämisen mahdollisuudet myös silloin kun periaatteessa tietäisit asiasta eniten.

Samaa aihepiiriä käsittelee Pekka Pirhosen No agenda club (2009). Taidan vilkaista sitä seuraavaksi.

Anne

Hyvät, pahat ja rumat opinnäytetyöprosessit

2011-02-03T15:01:00.002+02:00

Otsikko on SAMKissa Raumalla pidetystä opinnäytetyön ohjauksen iltapäivästä - meneillään tätä kirjoittaessani.

Opinnäytetyö on seikkailu, sanoo Ritva Kangassalo. Haaste on, että kaikki opiskelijat sen oivaltaisivat. Ritvan puheenvuorosta nappasin ohjaajan onnistumisen kokemukset:
- opiskelijan kehittyminen opinnäytetyöprosessin aikana
- työelämästä saatu myönteinen palaute
- opiskelijan innostuneisuus ja sitoutuminen opinnäytetyön tekemiseen
- opiskelijalta saatu palaute ja hänen kokemuksensa oppimisesta
- opinnäytetyön vaikutus opiskelijan työllistymiseen

ja epäonnistumisen kokemukset
- aloitusvaiheen venyminen - aiheen löytämisen ja sitoutumisen ongelmat
- työelämän huono sitoutuminen tilaamaansa opinnäytetyöhön
- pakkopullaksi kokeminen ja "toisella kädellä tekeminen"
- sekoittavat tekijät - erityisesti tilatuissa opinnäytetöissä (opiskelijan hyviäkin syitä, jotka sekoittavat tilaajan aikataulut)
- kahden ohjaajan aikataulujen sovittaminen ja näkemyserot
- prosessin venyminen ja liiallinen kiire loppuvaiheessa
- opinnäytetyöraportin laatu ei vastaa prosessia

Ohjaussuhteesta ja työelämäyhteyksistä voi nauttia. Ohjaus ja sisällöt opettavat myös ohjaajaa.

Kuvataiteen taiteellinen prosessi on omanlaisensa: opinnäytetyön ohjaajat valitaan kolmannen vuoden keväällä, talon ulkopuolelta. Aloitusseminaari on lokakuun lopussa - sen alkuun ohjaavat opettajat (kuvataitelijat) esittelevät itsensä ja työtään. Prosessiin kuuluu henkilökohtaista ohjausta ja kaksi yhteiskritiikkiä. Lopputyönäyttelyn arvioi ulkopuolinen arvioija. Yhteisissä tilaisuuksissa on oltava paikalla. Koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja koordinoi prosesesseja, neuvottelee ohjaajat ja arviojat, suunnittelee näyttelykokonaisuuden ja ripustuksen - ja on siis mukana myös kirjallisen tuotoksen ohjauksessa. Toinen ohjaaja on äivi-Maria Hautala.

Hups vain: julkaisin tekstini nyt - mutta jatketaan.

Haasteita:
- näyttelytilojen löytäminen
- sopivien ohjaajien löytäminen
- kokonaisuuden koordinointi
- prosessin keskeyttäminen (opiskelija ei etene)
- kirjoittamisen motivoiminen
- taiteellisen prosessin ensisijaisuus.

Todella mielenkiintoiset puheenvuorot. Matin puheenvuoron jälkeen spontaani kommentti: "Tää oli tosi mielenkiintoinen, täytyy sanoa."

Kolmantena Niko Kandelin - alunperin tradenomi ja insinööri AMKista. Ja täältähän tulee kolmas tosi mielenkiintoinen juttu.

Opinnäytetyö on ajattelukykyä

- 5 % hyvää aihetta - pelisilmää?
- 25 % tekemistä ja toteutusta - menetelmäosaamista
- 15 % raportointia - perusosaamista, pitäisi olla jo kunnossa
- 20 % lähdetiedon etsimistä ja hyödyntämistä - menetelmäosaamista
- 35 % tulosten hyödyllisyys toimeksiantajalle - pelisilmää, puurtamista, menetelmäosaamista

Niko nosti esille edeltävien opintojen merkityksen. Opinnäytetyössä pitäisi päästä keskittymään siihen prosessiin, eikä enää joutua tahkoamaan esimerkiksi raportoinnin kanssa.

Niin hienoja esityksiä, että nämä koulutukset on saatava selvemmin osaksi tietoista ja suunnitelmallista henkilöstön osaamisen (ja hyvinvoinnin) kehittämistä!

Oikoluku jäi tekemättä, mutta nyt menen ryhmäsessioon,

Anne

Työelämäkin on kuorolaulu

2011-01-31T15:24:00.000+02:00

Lehtikatsaukseni sitaatti on tänään HelsinkiMissiolta, toiminnanjohtaja Olli Valtosen tekstistä (Missio 4/2010):

"Elämä on kuorolaulu. Tai orkesteri. Eläköön soolot ja yksittäiset instrumentit, mutta tuhat ja yksi jousta soi komeammin kuin yksi."

Tämä liittyy juuri siihen, mitä tässäkin putiikissa tehdään. Tilaa monelle - ja toisaalta yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Anne

Ihan tosissaan, leikkien

2011-01-19T15:55:00.000+02:00

Helsingin Sanomien sunnuntainen "Minä rakastan" -juttusarja on suuri suosikkini, ja viime sunnuntain juttu oli yksi riemastuttavimmista. Roman Schatzhan se siinä kirjoitti leikistä.

"Leikkiminen on lähtökohtaisesti avomielistä ja viatonta touhua. Se antaa siivet." Uskon, että voitamme paljon, jos uskallamme kyseenalaistaa ja kokeilla. Leikki työssä tai opinnoissa tarkoittaa esimerkiksi, että voi näyttää keskeneräistä tekelettään tai ideoida ääneen. Ei tarvitse pelätä epäonnistumista ja virheitä - ja hävetä niitä. Kaikki ei aina mene putkeen, tai ainakaan niin kuin ajatellut, ja sekin taitaa kuulua elämään.

Onko leikki sukua riskinotolle? Joskus vain on kokeiltava, miten jokin toimii, varmuutta ei voi olla.

Schatz kirjoitti: leikkivä ihminen saa kiksejä. Minua nauratti.

Anne

Viestintä 10 vuotta - Media and Communication Studies 10 Years

2011-01-13T09:28:00.000+02:00

SAMKin viestinnän koulutusohjelman kymmenvuotisjuhlanäyttely avautuu huomenna.

Ten years of media and communication studies at SAMK - the opening of the exhibition will be tomorrow at the Gallery 3h + k in Pori.

See you there?

Anne

Sosiaalista uutta vuotta

2010-12-31T09:34:00.000+02:00

Sosiaalisen median tietoturvaohje on valmistunut, ja sen saa luettavakseen valtiovarainministerön sivuilta. Oman kiinnostukseni herättivät ensimmäisenä liitteissä olevat 10 ohjetta käyttäjälle ja esimerkki sosiaalisen median käyttöpolitiikasta.

Sopivan sosiaalista uutta vuotta, mediassa ja kasvokkain.

Anne

Riemukasta, rauhallista, hyvää

2010-12-22T12:33:00.000+02:00

Hyvää joulua toivotan
I wish you a Merry Xmas

Anne

Tutkinnonuudistuksen arvionti - terveiset stadista

2010-12-17T08:56:00.000+02:00

Keskiviikkona julkistettiin KKA:n tekemän tutkinnonuudistuksen arvionnin raportti.

Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa oli paitsi esittely- myös kommenttiosuus. Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara puhui hyvin ja opiskelijalähtöisesti. Nostan pari juttua, joita on hyvä pohtia:

- Opiskelijoiden kokemus siitä, että opinnot kuormittavat, on kasvanut. Silti vaatimustasoa pitäisi heidän mielestään nostaa.

- Opiskelija ei ole asiakas, vaan yliopisto[korkeakoulu]yhteisön jäsen. Miten ensimmäisen vuoden opiskelijat otetaan vastaan? Miten otetaan käyttöön opiskelijoissa oleva valtava muutosvoima?

- Halutaan, että opiskelijat liikkuvat ulkomaille, mutta silti on haaste, että muuallakin kuin omassa opetuksessa saatu osaaminen nähdään ja hyväksytään.

SYLlin puheenjohtaja Matti Parpalalta vielä yksi nosto: Halutaanko lyhentää opintoaikoja vai laajentaa tutkintoja? On valittava.

--- Muutamassakin kommentissa todettiin, että ydinainesanalyysejä kyllä tehtiin, ja sen jälkeen vain pakattiin tutkintoihin lisää tavaraa. Näinhän sen ei pitänyt olla. Kaikkea osaavia korkeakouluista valmistuneiden tuskin tarvitsee olla, mutta miten taataan valmiudet oppia - ja muistetaan, että perustutkinnon jälkeenkin voi kouluttautua?

---Tässä nopeat muistiinpanot. Nyt kipin kapin kokoukseen.

Mukavaa sopivan joutilasta viikonloppua!

Anne

PS. Ylempää AMKia arviointiryhmä ehdottaa maisteri (AMK):ksi.

Tehtävä meille?

2010-11-26T13:48:00.000+02:00

Brändiryhmän maaraporttiin vilkaisun ensimmäinen tuntuma: ei paha. Vaikuttaa tuoreelta.

Ihan alkuun voi vaikka seurata sykkivää linkkiä ja aloittaa esityksen. Visuaalisesti orientoituneet saanevat siitäkin iloa.

Mitä tästä opimme? Tehtävä SAMKille? Tehtävä minulle?

Paneuduttava lisää.

Anne

PS. Read the final report of the Country Brand Delegation here:
Mission for Finland - How Finland will demonstrate its strengths
by solving the world’s most Wicked problems.

"Yrittäjäksi jo opiskeluaikana"

2010-11-25T10:45:00.000+02:00

Uutiskatsaukseni tänään:

Satakunnan Kansa kertoi taloussivullaan Mika Anttosesta, joka ostaa Suomen ja Ruotsin Shellit. ST1 hänellä jo on, mukaan lukien Biofuels-tehtaat.

Nostan jutusta korkeakoulu- ja työyhteisöosaamisen näkökulmasta pari kiinnostavaa kohtaa:

1) Perusti Keele Oy:n opiskeluaikana harjoitustyönä. Keele on se firma, joka omistaa ST1-asemat. Ripaus hulluutta: Nimi tulee takavuosien jääkiekkomaalivahti Anton Kehlestä.

2) Sanoo olevansa "höpöhöpö-insinööri". On siis opiskellut TKK:ssa muutakin kuin tekniikkaa. Oman alan laajentaminen on monille hyvästä.

3) Anttosella ei ole työhuonetta, vaan työpiste työntekijöiden joukossa. Johtaja näkyy ja on lähestyttävissä, silloin kun on "talossa". Muuten hän tekee töitä kotona.

Minua viehättää se, että Anttonen tietää selvästi mikä hänelle on tärkeää, toimii sen mukaisesti ja saa aikaan. Oman itsen, lasten ja puolison arvostus myös näkyvät.

Anne

PS. Eilen suljin selaimen kesken tämän kirjoittamisen, eikä se avautunut uudestaan. Älykäs ohjelmisto ilmoittaa, että on syytä lähteä töistä hyvissä ajoin. Tykkään. Otsikko on muuten SAMKin yrityskiihdyttämön slogan.

Osaajien - ja oppimisen - tarinoita

2010-10-28T09:40:00.003+03:00

Opetushallituksen Osaaja-lehden uusi numero on ilmestynyt. Se tiedottaa europassista. Kuulostaa kuivakkaalta. Mutta ei ole, ainakaan kokonaan - luin vasta yhden jutun.

Lehti on tarkoitettu osaajille, siis esimerkiksi meiltä valmistuneille, mutta myös opettajille ja ohjaajille. Luin itse heti Kuinka erottua työhaussa -linkistä avautuvan jutun: realistinen ja rohkaiseva juttu työnhakijoille, nuorille ja vanhoille. Suosittelen. Erinomainen juttu meidän opiskelijoillemme.

En aikonutkaan lukea kaikkia juttuja, mutta alkavat selatessa vaikuttaa mielenkiintoisilta. Tarinoita.

Nyt sitten luin jo toisenkin jutun...

There is also an article in English: "Studying abroad – a step towards independence." A good story.

Anne

Mieltä työssä

2010-10-27T13:12:00.002+03:00

... ja työmieltä: Mielenterveyskuntoutujat takaisin työelämään.

Sivut puhukoon puolestaan, ne ovat mielestäni hyvät. Linkitän siis SAMKin hallinnoiman Työmieli-hankkeen nettisivuille.

The main task of the Mood For Work -project is to inform employers about the mental health rehabilitees as a potential labour for enterprises. There is information even in English on the site.

Regards,

Anne

Intohimo ja halu kehittyä

2010-10-27T08:57:00.003+03:00

Menneen päivän sanomalehti -katsaukseni poimii tällä kertaa pätkän Satakunnan Kansassa 25.10. olleesta haastattelusta. Onneksi valitsen aiheet, joita ei ajan hammas heti syö.

Satakunnan ELY-keskuksen eläkkeelle jäävä ylijohtaja Markku Gardin, tulevaisuuden suunnitelmistaan kertoessaan, mainitsee lehden mukaan:

"Pelaajia valittaessa tärkeintä on on intohimo ja halu kehittyä, vasta toisena tulee lahjakkuus. Lahjakkuustaso havaitaan 10 000 harjoitustunnin jälkeen."

Harjoittelemalla on varmasti kehittynyt aika tavalla, vaikka ei olisikaan huippulahjakkuus.

Tämä on ihan sitä samaa kuin mitä aiemmin siteerasin Koneen 1970-luvun henkilöstöpolitiikasta: Motivointi, hyvä ja kannustava porukkahenki ja oikeudenmukaisuus ovat kova sana.

Anne

PS. Jutun faktalaatikko kertoo Gardinin olevan kirjaston suurkuluttaja. SAMKin kirjastokortti listan mukaan puuttuu - nyt SAMKin maanmainio kirjasto asialle!

Jaa onkos meillä julkaisusarja?

2010-10-21T13:26:00.004+03:00

Inspiroiduin eilisessä SAMKin julkaisarjan koulutuksessa. En kouluttajasta - se olin minä itse - vaan yleisöstä, kysymyksistä, ideoista, keskustelusta. Kyllä, sain energiaa! Jo tänään keskustelu on jatkunut. Hienoa.

Lähtökohtani koulutukselle oli se, että monia hyviä julkaisuja hankkeissa ja opiskelijoiden kanssa jää tekemättä, koska julkaisusarjassa julkaisemisen mahdollisuutta ei huomata. Tai sitä ei ajatella tarpeeksi ajoissa, jolloin asioiden korjaaminen alkaa viedä liian paljon aikaa.

Kaikkea ei tietenkään kannata julkaista meillä: erikseen ovat esimerkiksi tiedeartikkelit. Osa julkaisuista kannattaa pääkohderyhmän tai sisällön vuoksi tehdä omassa sarjassa. Omassa julkaisusarjassa voi tehdä myös hyvän työversion julkaisusta, joka myöhemmin menee kaupalliselle kustantajalle. Toki meillä nytkin on julkaisuja, jotka olisivat kaupallisen kustantajan kynnyksen ylittäviä.

Avainsana ja ”perusohje” on ajoissa.
- ota huomioon julkaisemisen mahdollisuus
- käytä idea-apuna hankeessa ja hankkeesta kirjoittamisen pohjaa (meillä intrassa, löytyy netistä Haaga Helia amkin Pirjo Lambertin nimellä)
- jos julkaisulla on monta kirjoittajaa, anna (tai sopikaa) yhtenäiset ohjeet ja linja heti alkuun
- millä tavalla opiskelijat voivat olla mukana tekemässä (taitto, kuvaus, ohjelmointi... )?

Oma lukunsa on yhteisöllinen kirjoittaminen. Millä eri tavoin voisimme tuottaa tekstejä ja kuvia yhdessä?

Tunnustin eilen ääneen sen, että olen intohimoinen viestijä. Tässä kohden intohimoni kohdistuu samkilaisen osaamisen, sekä henkilöstön että opiskelijoiden, näkyväksi tekemiseen.

Anne

PS. Seuraava vastaava infopaketti on tammikuussa. Jatkokoulutusta on luvassa keväällä. Eilisen koulutuksen jälkeen ehdotin toimialoille myös lyhyitä julkaisuinfoja.

Kuinka sanoa "ei" työpaikalla...

2010-10-19T14:59:00.003+03:00

"On viikon viimeinen työpäivä ja tekemättömien töiden lista näyttää edelleen yhtä pitkältä kuin alkuviikostakin." Mitä, eikö tämä olekaan normaali tilanne?

Tulipa Monsterilta, juu, hirviöltä, viesti, jossa neuvotaan sanomaan oikeissa tilanteissa "ei". Koska maaima on täynnä hyviä tekstejä ja itse en ehdi mitään järkevää nyt kirjoittaa (tähän, muuten toivottavasti kyllä), niin onneksi on linkit.

Jos koet tarvitsevasi ohjeita, klikkaa.

Anne

Viestintä kuuluu kaikille

2010-10-18T14:34:00.006+03:00

Luen Elisa Juholinin kirjaa Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. (2009)

Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.

Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.

Lainaan tähän yhden pätkän:

"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)

En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...

Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.

Anne

PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.

MItä tapahtuu kontaktissa ja sen jälkeen?

2010-10-14T08:32:00.002+03:00

"Itselläni on loppuelämäksi pähkinää siinä, että mietin, mikä paikka näyttämö oikeastaan on ja mitä ihmettä siellä tapahtuu, kun valot katsomosta sammuvat."

(Kristian Smeds Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2010)

Anne

Ei mikään nuorisoaste

2010-10-06T16:00:00.004+03:00

Päivänä muutamana maakuntalehti on taas uutisoinut SAMKin nuorisolinjasta ja nuorisoasteesta. Kuinka usein yliopistoista puhuttaessa puhutaan nuorisoasteesta?

Ammattikorkeakoulu on duaalijärjestelmään (ammatti-/tiedekorkeakoulu) kuuluva korkeakoulu, jossa ei ole nuorisoastetta. Joudumme kyllä "nuorten" ja aikuiskoulutuksen erottaaksemme puhumaan "nuorten koulutuksesta", vaikka kaikki meillä opiskelevat ovat aikuisia ja myös ns. nuorten koulutuksessa opiskelee monen ikäisiä.

Käytännössä aikuiskoulutuksessa ikäjakauma painottuu vanhemmin, ja se on suunniteltu työssäkäyville työn ohessa suoritettavaksi. Lisäksi aikuissovellus rakentuu aiemman tutkinnon päälle. Tutkinnon laajuus on sama kuin nuorten koulutuksessa, mutta opiskeluaika hyväksilukujen myötä lyhyempi.

- - -

Myös työnantajilla on edelleen epäselvyyttä ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Sen vuoksi lokakuun 2010 valmistumispäivästä alkaen valmistuneille annetaan tutkintotodistusten yhteydessä myös seuraava liite, jonka tekstin on laatinut kehitysjohtaja Päivi Jaatinen:

"AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JA YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ JA TUTKINTOJEN TUOTTAMA KELPOISUUS

Ammattikorkeakoulututkintojen asema

Ammattikorkeakoulututkintojen asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja niiden tuottama kelpoisuus on määritelty lainsäädännössä.

Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 411/2005 ja 564/2009 18§) määrittelee ammatti-korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot seuraavasti:

18 § Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Tämä lakipykälä määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon (perustutkinto) ja yliopistossa suoritettavan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) samantasoisiksi tutkinnoiksi. Samoin se rinnastaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ja yliopistossa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) toisiinsa.

Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus

Ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 426/2005) seuraavasti:

10 § Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkea-koulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;

………………………………………

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, …… ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Asetus määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi. Samoin se määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi."

Anne

Mitä osaaminen on?

2010-10-05T15:15:00.003+03:00

Tämä blogiteksti on kirjoitettu SAMKin "missä vain hankitun" osaamisen tunnistamispäivässä.

On oltava käsitys osaamisesta. Ilman sitä ei voi olla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Mitä osaaminen (competence) on?

Onko se itsestään selvää? Ovatko opetussuunnitelmamme osaamisperustaisia vai kuvittelemmeko vain niin? Ovatko osaamistavoitteet merkityksellisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä? Miten osaamista arvioidaan? Arvioimmeko aina osaamista vai tulemmeko arvioineeksi jotakin muuta?

AHOTin periaate on yksinkertainen: Jos joku jo osaa jotain, ei tarvitse enää istua koulunpenkillä, vaan osaamisensa voi osoittaa.

Kysymys on osaamisen tunnistamisesta. Aiemmin tai muualla vai nyt ja täällä - osaamisen kannalta se ei ole merkityksellistä.

Kun tutkintotodistus annetaan opiskelijalle, mitä me väitämme?

Kiitos virinneestä keskustelusta kaikille mukana olleille. Edellä kirjoittamani oli vain lähtökohtaa, osin toistan tässä sitä mitä ennenkin. Keskustelut veivät taas eteenpäin.

Anne

PS. Olisin liittänyt tähän laulun "Mitä sinä tänään koulussa opit", mutta
sitä ei ollut youtubessa. Ajatella, jotakin ei ole siellä. Heh.

Kankaanpään maisemissa

2010-09-28T08:15:00.004+03:00

Kuvataide Kankaanpään galleriassa avatui maanantaina Maisemassa-näyttely. Esillä on maisemamaalauksen erikoistumisopintojen 12 opiskelijan ja kahden opettajan töitä. Maisemia Kankaanpäästä, muualta Satakunnasta ja ehkä vähän kauempaakin. Vähän mielenmaisemiakin. Tummia ja vaaleita sävyjä. Akvarelleja, öljyä, hiiltä. Monenlaista siveltimenjälkeä.

Pääsin näkemään näyttelyn jo viikonloppuna ja pidin monimuotoisuudesta - osa töistä kolahti tietysti erityisen paljon, vahvat värit ja tunnelmat, valo, herkkyyskin.

Lyhyt esittely taitelijoista, kuvineen, on painettu katalogiin, joka on saatavina myös pdf:nä - klikkaa maisemaan.

Anne

Terveisiä tekniikan ja merenkulun toimialailtapäivästä

2010-09-27T16:11:00.003+03:00

Iltapäivän ohjelmassa oli tekniikan ja merenkulun toimialailtapäivä. Olin paikalla kertoakseni suuren opiskelijakyselyn päätuloksista ja ylipäänsä siitä että raportti on valmis. Koetin kertoa, että 1) paljon on opiskelijapalautteen perusteella edelleen tehtävää, mutta 2) TEME on mennyt kaikessa eteenpäin kahden vuoden takaisesta palautteesta.

Tottakai minua kiinnostivat kovasti myös muut keskustelut.

TEMEn vaihtoluvuiltaan kansainvälisimmän koulutusohjelman, kemiantekniikan, koulutusohjelmajohtaja Timo Hannelius innosti kansainvälistymään. Anne Kleemola avasi tekniikan ja merenkulun muunto- ja polkuryhmiä - mitä ne tarkoittavat ja mitä niissä tällä hetkellä tapahtuu. Jussi Koskinen kertoi ns. AHOTista eli (aiemmin tai muualla hankitun) osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vilauttaen olennaisen kysymyksen: onko osaaminen kuvattu opetussuunnitelmissa niin, että sen perusteella opiskelija voi arvioida, että tämän minä jo osaan ja hakea korvaavuutta/hyväksilukua? - Kaikessa näissäkin kyse opiskelun joustavuuden lisääntymisestä erilaisista tai eriaikaisista suoritusmahdollisuuksista.

Mikael Lumme kertoi fysiikan ja matematiikan opinnoissa käytössä olevasta peruskoemenettelystä. Siinä on määritelty selvät kriteerit sille, mistä osaamisesta saa arvosanan 1. Mikael totesi, että menettely takaa aetetun minimitason saavuttamisen.

Itse asiassa muun muassa tästä on kyse myös AHOTissa - vuonna 2013 voimaan tulevat OPSit tullaan kirjoittamaan SAMKissa osaamistasoille 1 ja 5. Ykkönen kertoo sen, mitä kaikki osaavat. Sekin tulee määritellyksi, avatuksi. Arvosana 1 on matalin hyväksytty arvosana - se tarkoittaa, että sen todistukseensa saanut osaa aivan perusasiat. Siis osaa, eikä ole saanut arvosanaa millään muulla perusteella.

SAMKin AHOT-koulutus käynnistyy 5.10. Porissa. Mukaan mahtuu. Voin luvata, että tästä koulutuksesta on hyötyä jokaiselle, joka osaamista arvioi - ei vain niille, jotka käsittelevät hyväksiluku- ja korvaamisasioita tai niille, jotka rakentavat opetussuunnitelmia. Lupaus on voimassa kaikille, jotka tulevat paikalle oppimisesta kiinnostuneella asenteella.

Anne

Neuvoa antavaa opintojen mitoitukseen

2010-09-17T08:40:00.003+03:00

Neuvoa antava työkalu AMK-opintojen - opintojakson, moduulin, OPSin - mitoitukseen on nyt valmis.

Se löytyy uudesta Miten meni mitoitus, onnistuiko oppiminen -julkaisusta osoitteessa http://loki.turkuamk.fi --> lataa e-julkaisu, tai suoraan julkaisuun klikkaamalla.

Hyvä mitoitus on oppimisen kannalta tärkeää. Mitoitusmalli on tarkoitettu ohjenuoraksi ja avuksi, mutta ei orjallisesti noudatettavaksi. Sitä saa mielellään käyttää yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Ylimääräinen kuormitus usein johtuu eri tavoin päällekkäisistä ja erillisistä tehtävissä. Pääsisivätkö yhteistyössä loppujen lopuksi kaikki helpommalla - parempiin oppimistuloksiin?

Tarvitaanko tähän SAMKissa vielä koulutusta, tai oikeastaan infoa ja ääneen ajattelua ja keskustelua? SAMKin yhteistä, toimialoittain tai pienemmissä porukoissa? Siitä olisi hyvä kuulla jotakin kanavaa pitkin.

Anne

PS. Linkistä avautuva julkaisu on Opintojen mitoitus ja kuormittavuus -hankkeen loppuraportti. Hanketta hallinnoi TuAMK. Mukana olivat myös SAMK, HAMK, Laurea, Metropolia ja Savonia.

Tarjolla tänään: päivänäytös lyhytelokuviin

2010-09-14T09:12:00.003+03:00

Tänään on tarjolla kokeellista elokuvaa - tekijöinä viestinnän opiskelijat.

Tilaisuus alkaa kello 12.30 Liiketoiminta ja kulttuuri Porin auditoriossa ja kestää noin 40 minuuttia.

Tämmöistä haluan enemmän - kaikkiin koulutusohjelmiin, kullekin sopivalla tavalla. Eli osaaminen esiin myös omassa talossa!

Anne

Korkeakoulujen uudet hyvät jutut

2010-08-26T14:23:00.003+03:00

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on julkaissut uuden version korkeakoulujen hyvistä käytänteistä.

Dokumenttiin on koottu vuosina 2005-2010 auditoitujen korkeakoulujen arviointiraporteista hyvät käytänteet. KKA toivoo, että koosteesta saa ideoita korkeakoulujen kehittämistoimintaan.

Kooste on ladattavissa suomeksi KKA:n sivuilta http://www.kka.fi/Auditointi

tiedotti
Anne

Metodeja karnevaalissa!

2010-08-25T15:24:00.005+03:00

Onko mitään niin ihanaa kuin hyvä metodi? No, oikein valituilla ja käytetyillä metodeilla saavutetut tulokset tietenkin ovat vielä ihanampia. Mutta alkuunsa, hyvä tilaisuus smalltalkata metodien kanssa on Tutkijoiden yön metodikarnevaaleissa 24.9.

terveisin
Anne

"Tavallisista jätkistä... "

2010-08-20T14:43:00.008+03:00

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen alkaa olla takana. Palaan vielä hetkeksi lomalle, kirjoihin - tai siihen ainokaiseen kirjaan joka yhtään viittasi töihini: John Simonin kirjoittamaan elämäkertaan Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä (Otava, Helsinki 2009).

Koneen voimakkaan kasvun alkuaikoina huomattiin, että ei ole kauheasti varaa hankkia valmiita kykyjä. Tajuttiin, että piti miettiä, miten "tavalliset jätkät" saadaan toimimaan niin, että porukka on huipputehokas, miten heidät saadaan toimimaan toisin kuin muualla saataisiin.

Tämä kolahti heti. Mielestäni SAMKin opiskelijoissa on potentiaalia paljon enempään kuin usein/joskus uskomme ja saamme heidät käyttämään.

Sivumennen sanoen Koneella ajateltiin muun muassa, että työntekijöillä on oltava tunne, että he saavat jotakin aikaan. Se tuottaa tyytyväisyyttä. Itseään ruokkiva kehä on valmis.

Hyvää elokuuta ja lukuvuoden alkua,

Anne

Pää täynnä palautetta

2010-06-30T16:09:00.003+03:00

Teen tukka putkella opiskelijakyselyn analyysiä ja raporttia. Äärimmäisen mielenkiintoista. Palaan aiheeseen kunhan siitä lisää tiedän. Raportti julkistetaan elokuun puolivälin jälkeen.

Lämmintä on, se on kivaa. Töissäkin.

Anne

Osaamisterveisiä viitekehysseminaarista

2010-06-18T11:46:00.001+03:00

Olin eilen Helsingissä Opetushallituksen järjestämässä Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys -seminaarissa. Siellä käytiin läpi hallituksen esitys tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi - sekä laki- että asetusesitys.

Kovasti tuntui olevan "tahtotila", että sen lisäksi, että viitekehykseen nyt tulevat tutkinnot, jatkossa tulisi myös muu koulutus/osaaminen. Ainakin painotettiin, että laaja "tahtotila" on. Hyvä vai huono, selkeyttää vai sekavoittaa?

Koko asiassa on siis kyse vahvasti eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, EQF:ään pohjautuvasta viitekehyksestä, jonka tarkoitus on selkeyttää suomalaisen tutkintojärjestelmän vertailtavuutta ja viestittävyyttä.

Esittelyn jälkeen oli joukko puheenvuoroja eri näkökulmista - valikoima toimi, näkökulmat olivat erilaisia, eikä niissä jääty vain toteamaan tapahtunut tai hymistelemään. Pari poimintaa:

Petri Lempinen STTK:sta kysyi, onko kaikki koulutus tarpeen asemoida viitekehykseen, vai toimisisiko viitekehys jossain kohti vain vertailutasona (reference level). Hyvä kysymys. Muutenkin tuoretta, selkeää ja rakentavaa asioiden aukipuhumista. Ei ollut ensimmäinen kerta.

Markku Ihonen Tampereen yliopistosta ei puhunut tiukasti viitekehyksestä, vaan osaamisesta ja sen varmistamisesta ylipäänsä: entäs jos laitettaisiin energia "me valitsemme parhaat opiskelijat" -ajattelusta siihen, että saadaan sisällä olevat /sisälle tulevat opiskelijat oppimaan.

Olin ilahtunut monessa kohdin, samanmielisyyttäni, kuten: "Oppimispotentiaalia käytetään äärimmäisen vajaasti". Tai: "Voitaisiin käyttää jo olemassa olevia työkaluja, kuten ydinainesanalyysiä". Tai: "Vaatimukset ovat vaatimattomat."

Hän totesi myös, että korkeakouluissa ollaan helposti liian sisältöperusteisia ja opetus perustuu tutkitun tiedon kertomiseen ja että ihmisillä keskimäärin on huonot opiskelutaidot - mutta, kappas vain, se ei olekaan synnynnäistä, vaan siihen voidaan vaikuttaa. Ja kun meillä on osaamistavoitteet, kaiken - myös opetusmenetelmien ja arvioinnin - pitäisi tukea niitä.

Sellaista. Haastavaa muttei mahdotonta. Ja monesti jo todellisuutta.

Anne

Sosiaalipedagoginen ammatillisuus -kirja myös pdf:nä

2010-06-15T13:01:00.002+03:00

Ilolla ilmoitan, että yksi SAMKin kysytyimmistä julkaisuista, Sosiaalipedagoginen ammatillisuus - Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi, on nyt saatavilla myös ilmaiseksi ladattavana pdf-tiedostona SAMKin julkaisukaupassa.

Anne

Pori-Rauma region Business and technology 1/10

2010-06-15T08:35:00.002+03:00

Otsikko on kuvitteellinen simulaatio.

Selailin eilen Joensuun alueen bisnestiedotuslehteä. Sellainen tulee meille töihin. Selailun tulos on, että haluaisin syömään ravintola Kieloon. Se on Joensuussa. Voi olla, etten käy tänä kesänä Joensuussa, mutta jos joku käy, aion sanoa, että siellähän on se Kielo, siellä minä haluaisin käydä.

Olen aiemminkin Joensuun alueen lehteä lukenut, siksi siihen nytkin tartuin. Lehti ei ole kauhean "erikoinen", taitto on monessa kohdassa ihan eri tyyppinen kuin mistä itse lehdessä pidän - tämä lähenee enemmän b-to-b-mainosta, ja sitähän se kai onkin. Aika visuaalinen se kuitenkin on, ja aina jokin juttu liikauttaa minua.

Palaan otsikkooni. Oi Satakunta.

Anne

Puistonpenkkejä ja vilttejä!

2010-06-02T15:42:00.002+03:00

Puistonpenkit saapuivat Tiedepuiston kampukselle tänään. Ne on hankittu Porin kaupungin puistotoimesta käytettynä edullisesti, mutta ovat mitä mainioimmat. Maalata ne voi: "talkoilla" tai vaikka jollakin kuvataiteen / kuvallisen viestinnän opintojaksolla, samkin turkoosi-valkoisiksi tai mitä muuten mitä mielikuvituksellisemmin... tai jotain ihan muuta.

Pääasia on, että ne on otettu käyttöön! Olen itse palaveerannut jo kaksi kertaa, niillä on vietetty kahvipaussia, ja nyt palaveeraa kirjaston porukka. Myös opiskelijat ovat ne jo löytäneet. Hienoa.

Myös piknik- ja palaveriviltit saapuivat tänään.

Saatiin hieno alue käyttöön. Kaikki alkoi siitä, että työtoverini aloite oven avaamisesta meni läpi - eläköön aloitetoiminta ja luovuus. Ja sitten siistittiin lammenrantateatteri...

Aurinkoisia työnteko- ja kahvipaussinautintoja!

Anne

Miten toimitaan?

2010-06-01T15:11:00.003+03:00

Toisinaan, ihan työkseni, mietin sitä, miten asiat omaksutaan.

- Oppilaitoksen toimintakulttuuri on se, mikä päällimmäisenä käytävillä leijuu – sitä opiskelijat vahvimmin imevät. Se, miten me toimimme, on vahva viesti opiskelijoille, totesi OAJ:n Olli Luukkainen ammattikorkeakoupäivillä toukokuussa. Tämän yksi siivu on pedagogiikka. Laurea-ammattikorkeakoulun Outi Kallioisen sanoin: Pedagogiikka - mikä vain - jättää jäljen ihmiseen.

Ammattikorkeakoulupäiviltä kokosin mieleeni vielä Sari Baldaufin avainsanoiksi: moninaisuus, improvisaatio ja mukaan kutsuminen. Baldauf, kuten minäkin, haluaa uteliaisuudelle, oppimiselle ja tiedonhalulle lisää tilaa.

- Suunnitteluakin tokin tarvitaan, mutta on oltava tilaa nopeille ja aiemmin tuntemattomille ratkaisulle, improvisoinnille.

Nyt me ainakin improvisoimme Tiedepuiston kampukselle puistonpenkkejä ja vilttejä. Todellistuvat maisemaan pian. Sopii kesäkuun ensimmäisen päivän tunnelmaksi.

Anne

Yhdessä me töitä teemme

2010-05-24T15:41:00.003+03:00

Istuin tänään koulutustoimikunnan nelituntisen kokouksen jälkeen työperäisessä rentoutustuokiossa Tekatria-nimisessä ruokalassamme, joka toimitti kahvilan virkaa vannoutuneelle "kahvilatyöntekijälle". Luin julkaisukäsikirjoitusta ja samalla havainnoin ympäristöä.

Jo kokouksessa poksui päähän uusia blogiteksti-ideoita puhumattakaan niistä tekstiluonnoksista, joita on blogihiljaisuuden aikana kertynyt. Silti nyt, ensimmäiseksi, pari tunnelmaa kahvilasta.

Pari miestä, työtovereitani, istui läheisessä pöydässä. He olivat selvästi tutustuneet aiemmin päivällä olleessa tilaisuudessa (ns. valistunut arvaukseni) ja jatkoivat myöhäisen lounaan äärellä tutustumista toisiinsa, työnkuviinsa ja SAMKin eri kampuksiin. Kuulosti hyvältä - kasvokkain-tapaamiset tuovat aina jotakin uutta, ainakin kun ne sellaisina ottaa.

Vielä tuli pari muuta miestä hakemaan kahvia. Totesivat ruokalan naisille, että edessä on koko opintojen pahin tentti - ja jos hyvin menee, niin viimeinen. No, se sattui näillä insinööriopiskelijoilla olemaan ruotsi, mutta jutun juju oli minulle se, että tämmöistä sen olla pitää. Hyvät pienetkin juttuhetket virkistävät.

Yhdessä me täällä töitä teemme.

Anne

Kirjaherkkuja - vaihtaen

2010-04-09T15:53:00.003+03:00

SAMKin Tekniikan ja liiketalouden kirjastossa Vähäraumalla on kirjojen vaihtohylly. Nyt juuri avattu! Näyttää olevan aika monenlaisia kirjoja - ainakin romaaneja, runoja, näytelmiä, sarjakuvia. Herkkua.

Työkaverin kanssa oltiin ideaa mietitty. Onneksi se toteutui jo! Kaappini päälle jemmaamamme kirjat vein muiden luettaviksi ja otin itselleni lukuun Shakespearea: "Kuinka äkäpussi kesytetään". Se viehätti huumorintajuani tänään.

Juuri nyt joku soittaa aulan pianolla "Für Elise". Kulttuurin lajien moninaisuus on kivaa.

Anne

A book-crossing (book exchange) point is opened at SAMK Library in Vähärauma (address Tiedepuisto 3, Pori). At the moment, on the very opening day, the items were mainly in Finnish, but the situation may change rapidly - and you can have your impact on it.

Ai joo, noinkin voi...

2010-04-08T16:21:00.003+03:00

Kevät saa runolliseksi. Jos ei itse runoile, voi lukea muiden runoja:

Minä pidän ihmisistä joilla on avoin mieli.
Ihmisistä jotka pystyvät sanomaan: Ai?
Niinkö? Vai niin. En tiennytkään.
Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Avoin mieli on enemmän kuin viisaus,
enemmän kuin oikeassa oleminen,
enemmän kuin "johan minä sanoin" ja
"minä tiesin sen jo vuonna..."

Kiitos tästä Eeva Kilvelle (Kiitos eilisestä, 1996)

Anne

Mitä tein tänään?

2010-04-01T14:02:00.004+03:00

Ajattelen, että joskus on hyvä katsoa, mitä päivä on syönyt. Kiinnostaisi kuulla muittenkin päivistä, tehtävänkuvat kun meillä voivat olla aika moninaisia.

Tässä päivän setti - tähän saakka - noin suurin piirtein:

Valmistelin toukokuista talousprosessin auditointia auditoijaparini kanssa. SOTE(PO), täältä tullaan!

Tein loppuun pari johdon katselmukseen tulevaa dokumenttia, koosteita eri tilastoista, seurannoista, selvityksistä jne. Viimeinkin.

Päivitin lomakkeisiin Tutkimuslupa-anomuksen OP21. Lisättiin hakijan sähköpostiosoitekenttä ja muokattiin vähän ulkoasua.

Muistutin mieleeni, mitä tarkoittaakaan se, että jokin tulos/ero on tilastollisesti merkitsevä. Kävin asiaa varten Tilastokeskuksen nettisivuilla, mainiossa verkkokoulussa, jossa kerrottiin: "Testaustuloksen varmuus ilmaistaan merkitsevyystasoina: 95 % (lähes merkitsevä), 99 % (merkitsevä) tai 99.9 %:n (erittäin merkitsevä). 95 %:n merkitsevyyttä luonnehditaan lähes merkitseväksi siitä syystä, että kokeen tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin sisältyy vielä melko korkea, 5 %:n erehtymismahdollisuus."

Tarkistin, että suoritussäännöstä ja tutkintosäännöstä sekä niiden käännöksistä on varmasti viimeisimmät dokumentit laatukäsikirjassa.

Lähetin koulutustoimikunnan seuraavan kokouksen asialistan ja aikataulun asianosaisille. Se meni heti uusiksi.

Valmistelin opetusneuvoston asialistan ja oheismateriaalin.

Osallistuin pohdintaan siitä, miten puhuja saadaan aamutuimaan Helsingistä Poriin, jos ei käytetä lentokonetta. Eri vaihtoehtoja on. Tarkoittanee lähtöä Helsingistä kello 5.20.

Keskustelin lounaalla kirjoista.

Sovin työkaverin kanssa illan tapaamisesta.

Kirjoitin nämä rivit. Kirkasti ajatuksia, pari juttua vielä tehtävänä.

Ostan kotimatkalla tulppaaneja. Toivotan hyvää pääsiäistä.

Anne

Uutisia, lyhyesti | News, briefly

2010-03-31T17:53:00.004+03:00

Opiskelijakunta SAMMAKKO avasi tänään Rauman-toimiston. Osoitteena Liiketoiminta Rauma. | Student Union SAMMAKKO opened office in Rauma today. It's situated in Business Rauma.

Vapaasti valittavien tarjonta ensi syksylle on valmis, katso pdf. Ensi vuosi vahvistetaan syksyllä - ylemmät AMKit saavat tarjontansa vuodelle 2011 valmiiksi jo nyt keväällä, omasta toiveestaan. | The elective studies for autumn 2010 are prepared, see the courses in the pdf.

Terveisin | Regards
Anne

Aurinkoinen armas!

2010-03-25T12:37:00.002+02:00

Viime päivinä on ollut aurinkoinen kevätsää. Tänään pilvistä, mutta töissä aurinko paistaa: Soleops! Sen käyttöönoton projekti alkoi tänään, ja joulukuussa senkin suhteen ollaan viisaampia. Odotukset ovat korkealla ja silti realistisia, uskon.

Kuten Soleops-projektia vetävä Kirsti Jasu-Kuusisto sanoi, mitään uutta työtä Soleops ei tuo, vaan tehdään samoja asioita kuin ennenkin - paitsi että jotakin päällekkäisyyttä ja epämääräisyyttä saadaan pois ja vähemmäs.

Opetussuunnitelmat tehdään jatkossa suoraan Soleopsiin - jollakin opsilla aletaan kokeilla heti kun mahdollista. Viimeinkin on tiedossa myös kunnon opinto-opas, pitkän tauon jälkeen, ja sen sivujuonteena ECTS-opas, toisin sanoen vaihto-opiskelijoille sopivien englanninkielisten opintojaksojen tarjonta. Myös hops, opintojaksoselosteet ja opintojaksopalaute tulevat Soleopsiin.

Siispä, O sole mio, antaa aurinkoisen paistaa.

Anne

Lumikiteet ja asiantuntijaorganisaation haaste

2010-03-12T08:05:00.004+02:00

Almamedian lehdissä oli taannoin juttu lumikiteistä. Otin sen talteen kuvataiteellisen inspiraation virikkeeksi. Se rojahteli aikansa seinältä ennen kuin uskoin ja luin:

Lumikiteissä on tietty määrä sakaroita: useimmiten kuusi. Myös kolmi- ja 12-kulmaiset ovat mahdollisia. Taustalla on tiukka lainalaisuus, jonka perustana on vesimolekyylien toisiinsa liittymisen tapa.

Lumikide on siis symmetrinen. Sillä on selkeät raamit. Symmetria ei kuitenkaan ole täydellinen - väitetään, että ei ole kahta samanlaista lumikidettä.

Yhteen kiteeseen voi kertyä niin valtavasti molekyylejä, että ne eivät todennäköisesti mene aivan samaan asentoon kahdessa eri kiteessä, vaikka mahdollista sekin on. Ja, lehden sanoin, jokaisen lumikiteen elämäntaival - pilven sisässä ja matkalla maahan - on erilainen.

Vähän niin kuin asiantuntijoiden ohjaaminen: yhtäältä on raamit ja toisaalta on oltava tilaa uudelle, erilaiselle, omanlaiselle - ja (silti) kauniille.

Anne

PS. Lähdeviitteeksi: Satakunnan Kansassa juttu ilmestyi 20.2.2010. Teksti Vesa Vanhalakka, grafiikka Hannu Kyyriäinen.

Kehittämisryhmien usko ja toivo

2010-03-06T09:44:00.008+02:00

Taas mietitään tavoitteita ja toimenpiteitä. Täksi vuodeksi ja tuleviksi. Paljon tehty, paljon tehtävää. Toisaalta ajatellaan, että pitäisi tehdä sitä ja sitä ja tätä ja tuota ja heti ja toisaalta saatetaan miettiä: onko mahdollista nyt tai "milloinkaan".

Viikon lehtiä lueskellessani silmiini osui pari juttua.

Marttojen uusi toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä puhuu Maailman kuvalehdessä kirkkaasta visiosta: "Keep it simple. Puhutaan vain yhdestä tavoitteesta kerrallan. Jos ottaa kaikki teemat, millään ei ole mitään merkitystä. Ja toiminta, se ei saisi jäädä pelkäksi puhekuplaksi." Sama tuli tänään hyvin esille sisäisessä auditoinnissa: kun vuodelle on selkeä teema, se tunnetaan. Ja jotain tapahtuu.

Aikakauslehtikatsaukseni tonen puoli tulee Suomen kuvalehdestä. On lainauksen lainauksen lainaus, mutta siteeraan silti, ajatus kun ei ole lainkaan hassumpi. Enolainen luokanopettaja Mika Vanhanen pitää mottonaan Fransiskus Assisilaisen lauseita: "Tee ensin se, mikä on tarpeellista. Sitten tee sitä mikä on mahdollista. Ja yhtäkkiä teet mahdotonta."

Hyvää viikkoa!

Anne

"Heittäytymistä ja tulosvastuuta"

2010-03-02T12:24:00.003+02:00

Hurmaannun aina uudestaan Juha T. Hakalan teksteistä. Silmäilin läpi tänä vuonna jo 10-vuotisjuhlaansa viettävää kirjaa Opinnäytetyö luovasti. Otsikkoon nostamani sanapari kiteyttää paljon opinnäytetyön - tai ylipäänsä tutkivan toiminnan (tutkimuksen, projektin tms.) - tekemisestä.

Nostan esiin pari kohtaa. Projekteista kertoessaan Hakala listaa hyvän projektipäällikön ominaisuuksia ja toteaa sitten varmemmaksi vakuudeksi myös kyvyttömän päällikön toimintatavan: hän tekee kaiken itse. Toki "nopeammin ja paremmin", iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ei osaa tai henno jakaa tehtäviä muiden osallistujien kesken, ei tiedota, pihtaa päätöksiä ja niin edelleen.

Toisaalla hän jatkaa tiimin työskentelystä: asiat taistelevat, eivät ihmiset. Ja: "Vaikka käytössänne olisi miten massiivisia aivoja, se ei auta, ellette saa niitä liikkeelle yhtä aikaa ja samaan suuntaan."

Anne

Olen oikeassa, sinä väärässä!

2010-02-15T15:37:00.007+02:00

Luin hetki sitten Olavi Sydänmaalakan kirjaa Jatkuva uudistuminen - Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen (Helsinki: Talentum 2009). Yhteisöllinen luovuus -luvussa hän erittelee eri tyyppisiä keskusteluja.

"Dialogissa harrastetaan yhteistä ihmettelyä, kyseenalaistetaan ja etsitään uusia vaihtoehtoja. Dialogissa haetaan uusia yhteisiä oivalluksia." Muunkinlaista keskustelua Sydänmaalakan(kin) mukaan tarvitaan - myös sellaista "taitavaa keskustelua", jossa tehdään päätöksiä, joihin kaikki tiimin jäsenet sitoutuvat.

Erityisesti kolahti kohta, jossa hän toteaa, että meillä on taipumus puolustaa voimakkaasti omia näkemyksiä, jolloin keskustelussa ei edes yritetä kuunnella muita. Tärkeää on pystyä osoittamaan, että olin oikeassa - asiat nähdään joko-tai -tilanteina, joissa meillä on aina voittaja ja häviäjä. Jos yksilö ajattelee aina tietävänsä ja pyrkii aina opettamaan muita, hänellä ei useinkaan ole mahdollisuutta oppia itse.

Teema on viime aikoina osunut silmiini hyvin erilaisissa teksteissä. Seuraava pätkä on täysin eri yhteydestä ja rajallinen, mutta hyvin muotoiltu ja liittyy teemaan missä määrin tai millä tavalla keskustelukumppaneilla pitäisi olla sovittelykykyä. "Ei mitään syytöksiä. Ei mitään puolusteluja. Vain ajattelua ja keskustelua." (Igor Kotjuh, toim. Oksanen & Paju, Helsinki: WSOY 2009).

Mihin tämä liittyy? Kaikkeen.

Ja nyt lomalle.

Anne

1437 Replies in the Student Survey

2010-02-08T08:29:00.004+02:00

We got altogether 1437 replies in the Student Survey, of which 1419 were degree students' - that is a bit over 28% of all degree students present. Rauma was more active than others: all campuses over 30% active were from Rauma: Technology and Maritime Management Rauma, Business and Culture Rauma, and Social Services and Health Care Rauma.

The report on the survey is to be ready on spring 2010, and will be published in the SAMK publication series on the SAMK website. It will be written in Finnish with a summary in English.

Thanks to you all who replied - and to everybody who communicated of the survey and got their students to give feedback via it.

Yours,
Anne

1403!

2010-02-05T09:06:00.001+02:00

1403 replies at the moment, great!

Anne

1371

2010-02-04T08:24:00.002+02:00

Today at 8 o'clock: 1371 replies, all the new ones from technology and maritime management (except from fine arts).

The numbers yesterday afternoon:

Bachelor's degree (replies, students present, % of student present)

IBML 30 89 33,7
IBS 12 38 31,6
Kansainvälinen kauppa 20 82 24,4
Kuvataide 16 107 15,0
Liiketalous 315 1067 29,5
LIHU 117 225 52,0
LIPO 77 345 22,3
LIRA 121 322 37,6
Liiketoiminnan logistiikka 36 106 34,0
Matkailu 39 163 23,9
Tietojenkäsittely 40 119 33,6
Viestintä 43 134 32,1

Fysioterapia 37 95 38,9
Hoitotyö 186 768 24,2
SOTEPO 115 489 23,5
SOTERA 71 279 25,4
Kuntoutuksen ohjaus ja suunn. 10 62 16,1
Physiotherapy 19 36 52,8
Sosiaaliala 85 292 29,1
Vanhustyö 7 24 29,2

Automaatiotekniikka 23 89 25,8
Energiatekniikka 12 77 15,6
Kemiantekniikka 24 103 23,3
Kone- ja tuotantotekniikka 65 265 24,5
TEKPO 52 202 25,7
TEKRA 13 54 24,1
Logistiikka 55 106 51,9
Merenkulku 29 189 15,3
Rakennustekniikka 41 230 17,8
Sähkötekniikka 82 226 36,3
Tietotekniikka 44 201 21,9
Tuotantotalous 26 106 24,5

Master's degree (only number of replies)
Automaatioteknologia 7
BME 7
Hyvinvointiteknologia sote 2
Hyvinvointiteknologia teme 8
Kuntoutus 2
Yrittäjyys ja liiketoimintaos. 18
Merenkulun hallinto 2
Terveyden edistäminen 2

Number of replies 1359 - so far

2010-02-03T08:00:00.002+02:00

1359 so far - still five more days to go! If you haven't replied yet, please click to the survey here.

Anne

1335 Replies in the Student Survey

2010-02-01T17:49:00.002+02:00

SAMK's Student Survey is still open - for this week.

We continued the answering time. It shows already that it was worth it: 18 more answers in first 10 hours, the number being 1335 replies at the moment. That means about 26% of all degree students present and studying at the moment.

Thanks to all who have participated so far, and if you haven't replied yet, please do!

Anne

1237 replies on Friday afternoon!

2010-01-29T19:34:00.003+02:00

Well done. And there is still time to have your say...!

Anne

1068 replies at 8 am!

2010-01-28T08:00:00.001+02:00

And 1099 replies at 4 pm.

Still more wanted. :)

Yours,
Anne

970!

2010-01-27T08:17:00.003+02:00

970 replies given in the student survey already.

Just do it!

Anne

Yli 900 vastaajaa tällä hetkellä

2010-01-26T15:29:00.002+02:00

Yli 900 vastaajaa juuri nyt - more than 900 answers in the student survey at the moment. Great!

Anne

Jo yli 800 vastaajaa - More than 800 answers already!

2010-01-26T08:41:00.002+02:00

Hiukan hienoa, oli ensimmäinen ajatukseni kun tänään katsoin Suureen opiskelijakyselyyn vastanneiden määrää. Eilen tuli yli sata uutta vastausta.

Silti, matkaa vielä on: vastatkaa ja vaikuttakaa.

Well done, we got over 100 answers yesterday. Anyway, there's still way to go - please have you say in the student survey.

Anne

Suuri opiskelijakysely, juuri nyt 702

2010-01-25T09:31:00.001+02:00

Tässä SAMKin "Suuren opiskelijakyselyn" vastaajamäärät tällä hetkellä toimipisteittäin ja aloitusvuosittain. Vastaajia on vastausajan puolivälissä 702.

KUVKA 7
LIHU 84
LIPO 126
LIRA 105

SOTEPO 194
SOTERA 32

MERA 1
TEKPO 119
TEKRA 48

LIKU yamk 4
SOTE yamk 4
TEME yamk 0
täyk 4

Vastaajista 12 on vastannut englanninkielisellä lomakkeella.

Vastaajien aloitusvuodet:
2003 2
2004 6
2005 20
2006 96
2007 183
2008 141
2009 227
2010 20

terveisin
Anne

Over 600 answers in the student survey already!

2010-01-22T11:00:00.004+02:00

Jo 646 vastausta tutkinto-opiskelijoille suunnatussa suuressa opiskelijakyselyssä. Hurraa!

Matkaa on silti vielä jäljellä. Vastaajamäärät edellisissä kyselyissä:
v. 2006 1447 (30 % läsnäolevista opiskelijoista)
v. 2008 1265 (25 %)

Tavoitteena on ylittää vuoden 2006 vastaajamäärä kirkkaasti.

Anne

Already 646 answers in the student survey! Thanks to all who have already answered - if you haven't, please do. In the earlier surveys we had 1447 (year 2006) and 1265 (year 2008) answers. We have still way to go and beat them!

Kahvitaukoturinoinnin luovuus

2010-01-15T16:35:00.003+02:00

Aalto-yliopiston rehtoria Tuula Teeriä haastateltiin Satakunnan Kansassa (jo 8.1.2010, aihe yhä ajankohtainen):

Teerin mielestä kahvitiloja on oltava riittävästi: kun ihmiset, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, saadaan keskustelmaan keskenään, ajatukset vaihtuvat ja ideoita syntyy. Teerin mielestä yhteisten tilojen korostus ei ole turhanaikaista. Tieteen (ja ylipäänsä työn) tekeminen on ryhmätyötä.

Teeri kertoo vielä esimerkin Design Factorystä: kieltoja on hyvin vähän. Kahvinkeitintä ei kuitenkaan saa olla omassa huoneessa, vaan kahvi juodaan yhteisessä tilassa.

Ei hullumpaa.

Anne

Iloa ja valoa

2009-12-22T11:37:00.004+02:00

Voi miten valtavasti ja monenlaista meillä tehdään. Osaamista on, ja lisää hankitaan - yhteistyössä muiden kanssa. Se on nyt päällimmäisenä mielessä, kun juuri raportoin opetusministeriölle sen rahoittamat hankkeet.

Esteetön Yyteri, valokuvan ja grafiikan vaihtoehtoiset menetelmät, aurinkonenergia. Tässä vain murto-osa, mutta lähestyvän joulun, taivaalta leijailevan lumen ja siellä möllöttävän auringon - lämmön ja valon - kunniaksi mieleni tahtoi nostaa esiin juuri ne.

Anne

Mens sana in copore sano

2009-12-07T12:28:00.003+02:00

Maanantaiaamu. Kehittämisryhmän kokous...

... ja huikea keskustelu.

Kun puhuttiin opettajien yksin ja yhteisöllisesti tekemisen kulttuureista, yksi jäsenistä esitti vertauksen ihmiskropasta: Ajatellaan, että opetus toimii niin kuin ihmiskroppa, jossa jokaisella elimellä ja toiminnolla on oma tehtävänsä. Se on sen vahvuus ja sen se hoitaa. Osista muodostuu toimiva kokonaisuus. Kun opetan opintojaksoni ja tiedän sen tehtävän kokonaisuudessa ja ajattelen koko ajan myös kokonaisuuden toimintaa, homma toimii?

Esitettiin vastakysymys: Hyvä vertaus, mutta toimimmeko me näin? Olemmeko me tietoisia siitä, mitä eri opintojaksoihin ja moduuleihin kuuluu tai mitä ja millaisia tehtäviä opiskelijoilla on samaan aikaan? Toimimmeko me niin kuin hyvin toimiva kroppa?

Entäs jos ajattelenkin, että olen maksa ja hoidan nämä maksan hommat ja se on siinä? Tai jos vaikka itse ajattelenkin kokonaisuutta, mitä tekee haima?

Vertaus osoittautui loistavaksi. Se kantoi esimerkistä toiseen ja vei keskustelua ja ajatuksia eteenpäin.

Keskustelussa sivuttiin tietysti työntekijöidenkin hyvinvointia. Kroppavertauksen voi ulottaa siihenkin: Terve mieli terveeessä ruumiissa?

Anne

PS. Annan puolijulkisesti - nimiä mainitsematta - hehkutusta aamulla kokoontuneelle porukalle. Ihan mahtavaa keskustella teidän kanssanne. Tällaisella fiiliksellä viikko on hyvä aloittaa.

Ideat pöytään

2009-11-27T11:10:00.002+02:00

- Ette tule oppimaan mitään, koska puhun ihan itsestäänselvyyksiä, asioita jotka ovat tässä näin, lähellä, aloitti Mato Valtonen, joka heitti aamupäivän show’ssaan analyysiä yhteiskunnasta ja elämisen tahdeista ja neuvoi katsomaan kaasupolkimensa painoa.

- Kun mennään liian kovaa, meiltä voi kadota maisema.

Mato pitää stressiä vakavana sairautena ja kertoi jossain vaiheessa teipanneensa näkösälle sanan ”EI”. Kun johonkin pyydettiin, Valtonen luki sen, ja sanoi kysyjälle, että nyt ei käy päänsä. Alkoi tapahtua leppoisasti paljon enemmän. Stressissä ei pysty kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin.

Toisenkin vinkin Mato antoi stressistä pois pääsemiseen: Hankkiudu siitä eroon. Silti voi viitsiä enemmän. Miten tehdään niin hyvää, että se viedään käsistä?

Valtosen lista muutosvastaisuuden perussyistä on lyhyt: laiskuus ja epäonnistumisen pelko.

Mato Valtonen sanoo saaneensa aina tehdä töitä porukoissa, joissa on saanut vapaasti esittää ideoita. Huonossakin ideassa on pointtinsa. Kun heität sen pöytään, kaveri voi nähdä sen toisessa valossa, ja siitä se lähtee. Vai onko firmassasi vain joku joka saa ajatella?

Anne

Mato Valtonen puhui tänä aamuna SAMKin täydennyskoulutuskeskuksen Perjantain huipuissa.

Opinnäytetyöideoita

2009-11-24T13:21:00.009+02:00

Olen SAMKin opinnäytetyön kehittämisiltapäivässä. Täällä on tosi hyvää keskustelua - poimin siitä tähän jotakin.

Iltapäivä rakentuu suurimmaksi osaksi ohjaaja-opiskelija -parin esityksistä. Ensimmäisen esityksen päätyttyä tajusin, että olin merkinnyt ajan kalenteriini väärin ja tullut paikalle ei viisi vaan 35 minuuttia myöhässä ja menettänyt kiinnostavan esimerkin esittelyn.

Ennätin kuitenkin kuulla Anne Vihakaran vielä esittelevän moodlen verkko-ohjaustyökalun, jota hän on ollut kehittämässä omaan ja samalla koko SAMKin käyttöön. (Moodle-pohjaan saa antaa palautetta, sanoo AnneV.)

Annella on pitkä kokemus ohjaamisesta verkossa - taustalla oma kiinnostus ja selvästi kansainväliset koulutusohjelmat, joissa opiskelijat ovat olleet opinnäytetyötä tehdessään ulkomailla. Esitys selvästi herätti ajatuksia ja kirvoitti kiinnostunutta keskustelua.

Anne sanoi selvästi, että ei hyväksy kaikkea. Tutkimussuunnitelman pitää olla selvä ja "kunnollinen" - ja opiskelijalle parasta tietysti olisi, että se olisi tehtynä ennen kuin opinnäytetyössä muuten edetään. Tämä on selvää, mutta omankin kokemukseni mukaan todella haasteellista saada ymmärretyksi.

- - -
Tuula Ruusunen ja Riikka Järvinen kertoivat Riikan opinnäytetyöprosessista. Tuula Ruusunen totesi, että toiminnallisessa opinnäytetyössä kaikkein tärkeintä luultavasti on se, että opiskelija on itse innostunut aiheestaan. Tärkeää on myös, että opiskelija esittää ohjaajalleenkin kysymyksiä.

Yleisö esitti mielestäni erittäin hyviä mutta erittäin vaativia kysymyksiä - vaativia myös jos olisivat vastaväittäjän esittämiä. Oli ilo kuulla Riikan vastaavan asioita miettineesti, reflektoineesti, samoin kuulla ja nähdä Tuulan ja Riikan dialoginen yhteisesiintyminen.

- - -

Eija Moisio kertoi ylempi AMK -opinnäytetyöprosessistaan. Ohjaaja Arja Mäkinen totesi, että usein kehittämismenetelmää ei voida käyttää sellaisenaan, vaan soveltaen. Ansiokkaasti juontajana toiminut Pasi Kumpulainen jatkoi vielä, että aina ei ole tiettyä yksiselitteistä menetelmää, vaan opinnäytetyön menetelmäosuudessa kysymys on enemmänkin prosessin avaamisesta eli kuvaamisesta. (Prosessi tietysti pitäisi aina kuvata, mutta se on yksi raportoinnin haasteellisimmista asioista.)

- - -
Ville Kivin esitteli omaa opinnaytetyötään. Olipa hyvät diat - selkeät, ei liikaa tavaraa yhdessä diassa. Välillä ehkä pitäisi opinnäytetyön (ryhmä)ohjauksessa käyttää sitä oppia, jota opinnäytetyönsä juuri tehnyt on prosessistaan saanut, Villen tapauksessa esimerkiksi tekstin suoltaminen - mind map - jäsentely. Ja myös havainnointi ja aistinvarainen arviointi (niin että se kuvataan) voivat olla menetelmä - se ei ehkä edelleenkään näy kyllin selvästi opinnäytetyön ohjeistamme.

- - -

Läsnä oli SAMKin opettajia eri toimialoilta - ja yksi opettaja myös DIAKista. Tämänkin tyyppistä yhteistyötä meillä voisi olla enemmän.

Ja minä en sittenkään ollut hiljaa, kun innostuin keskustelusta. Nyt muu väki lähti työryhmiin, itse lähden hoitamaan toisia hommia.

Anne

Elävää raportointia

2009-11-24T10:09:00.006+02:00

Luen mielelläni monenlaisia tekstejä, sekä työssä että vapaalla. Työssäni luen muun muassa julkaisusarjaan tarkoitettujen tekstien käsikirjoituksia - siinä linkki tähän kirjoitukseen.

Tietyntyyppisissä teksteissa pidän kirjoitustavasta, jota kutsun konstailemattomaksi: se on vaikeistakin aiheista puhuessaan suoraa, toteavaa, selkeää - kerralla ymmärrettävää ja muistijälkiä jättävää ja toisaalta sisällöltään niin vahvaa, että siihen voi palata monesti.

Luin juuri kirjan, joka ilahdutti minua
- juuri sillä konstailemattomuudellaan
- yksinkertaisella ja elävällä kielellään
- suhteellisen lyhyillä mutta sisällökkäillä teksteillään
- kauneudellaan (muoto, taitto, kuvat).

Kirja oli projektiraportti. (Siis projektiraportti!) Takakannessa kuvataan raporttia näin: "Tämä raportti on tiivistelmä projektin aikan syntyneistä ajatuksista ja oivalluksista. Se on puheenvuoro - - - ." Tämä osuus soveltuu moneen aiheeseen - siksi jätin lopun avoimeksi.

Anne

PS. Julkaisu: Hannele Törrönen (toim.) 2009. Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnustamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Raportti 10. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Projektissa oli mukana myös Porin ensi- ja turvakotiyhdistys.

Tämän aamun silmäniloja

2009-11-23T10:26:00.004+02:00

Minua ilahduttavat yksinkertaiset perusasiat. Tänäkin aamuna se, että näin opiskelijoita opiskelemassa kahvilassa (kiinnostuneina) ja asioimassa kirjastossa (hymyillen).

Anne

PS. Lisäksi minua ilahduttaa se, että ihmiset vievät kuppinsa keräilyyn eivätkä jätä niitä pöydille seuraavien asiakkaiden riesaksi. Ehdotin joskus, että medianomiopiskelijat suunnittelisivat pienenä harjoitustyönä ravintolan "vie kuppisi" -lappusten tilalle omat, huomiota herättävämmät, hauskemmat, puhuttelevammat, kauniimmat, rajummat, pöllömmät, mitä vain... Vielä ei idea näytä saaneen tulta.

I'm delighted of simple basic things as this morning seeing students working in the cafe and in the library - in a manner which told me that they were interested in what they were doing.

Hyvää keskustelua, monenlaisia näkökulmia

2009-11-19T15:14:00.003+02:00

Yksi opintopiste on keskimäärin noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Siitä käytännön mitoitustyö vasta alkaa: Miten opettajat varaavat aikaa opiskelijan työlle? Kuinka paljon aikaa tarvitaan eri tyyppisiin tehtäviin, jotta syntyy osaamista?

Eilen pidetyssä Opintojen mitoitus -työpajassa ruodittiin tekeillä olevaa mitoitussuositusta. Lähtökohta oli, että suositus on neuvoa antava, mutta siitä pitäisi kuitenkin saada opettajan työtä mahdollisimman hyvin tukeva.

Tunnelma oli myönteinen: puhuttiin niinkin, että suositus tai ohje ei voi olla täydellinen, vaan riittää, että on jokin suuntaa antava suositus, jotta omat ajatukset saavat mittakaavaa ja mitoitusperusteet ovat opettajilla samat. Tärkeintä on ehkä se, että mitoitusta ylipäänsä vakavasti ajatellaan - ja sitä kautta pyritään hyviin ratkaisuihin.

Meitä ei ollut iso porukka, mutta minua ilahdutti keskustelun vilkkaus ja monenlaiset näköalat - ja se, että mukana oli uutta väkeä. Aina mukava nähdä muitakin kuin perusaktiivit. (Älkää lukeko tätä niin, etten halua nähdä perusaktiiveja, kyllä haluan, mutta hienoa, että "piiri" laajenee.)

Siltä varalta, että se ei näkynyt jo eilen naamastani: kiitos läsnä olleille - ja myös ennakkoon kommentoineille. Arvostan panostanne.

Anne

Parantaa voi, mutta on tää silti hieno

2009-11-16T10:00:00.004+02:00

Helsingin Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Janne Virkkuselle annettiin mahdollisuus antaa julkisesti palautetta lehdelleen (HS 15.11.2009, C1). Hän toivoo, että lehdessä olisi näkemystä siitä, mikä on oikeasti tärkeää - eikä toisaalta innostu kaikkien asioiden kärkkäästä kommentoinnista.

"Mutta ainahan kaiken voi tehdä paremmin: en esimerkiksi siedä huolimatonta taustoitusta ja kehnoja otsikoita, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi tavattoman ylpeä tästä lehdestä."

Tämän sitaatin tapaan minä ajattelen SAMKista.

Anne

Opinnäytetyön kehittämisiltapäivä 24.11.

2009-11-13T12:47:00.002+02:00

Opinnäytetyö tunnetusti on lempiaiheitani. Muinaisen mainoksen mukaisesti: "Oikiat asiat pysyy ja paranoo."

Tulkaa kehittämään opinnäytetöitä - kuulemaan ja jakamaan ideoita 24.11. SAMKin opparipäivään. Katso ohjelma täältä:

http://www.samk.fi/oppari@samk

Hyvää viikonvaihdetta!
Anne

Tässä ja nyt

2009-11-12T16:29:00.003+02:00

Tulevaisuus tulee väistämättä. Ja se on erilainen kuin nykyisyys.

Hyvin sanottu. Lauseiden takana on uusi Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck. (Kertoi työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Antti Joensuu. Toisen käden lähde, en suosittelisi opiskelijoitani käyttämään. Muunnelmien vaara on suuri - tiedättehän leikin nimeltä rikkinäinen puhelin.)

Niin hyvin sanottu kuitenkin, että ammennan edelleen viimeviikkoisesta tekniikan juhlaseminaarista. Kollegan kanssa juuri pidettiin palaveria ennakoinnista. Mihin tulevaisuuteen esimerkiksi opetussuunnitelmissa pitäisi suuntautua?

Ehkä suurin viisaus alun lauseessa on se, että meidän olisi hyvä tarkistaa luutuneita ajattelutapojamme. Voisimme esimerkiksi tehdä enemmän yhteistyötä, jakaa osaamistamme - ja osaamattomuuttamme. Olisi hienoa, että koittaisi se päivä, että tässäkään organisaatiossa kukaan ei näkisi vaivaa sen peittämiseen, että ei osaa jotakin. Senkin energian voisi käyttää uuden asian oppimiseen - vaikka joutuisikin ehkä tinkimään auktoriteetin roolistaan - tai yhteistyöhön sellaisen ihmisen kanssa, joka asian osaa. Kaikkea ei tarvitse hallita. Mieli voi silti olla avoin.

Anne

AMKissa osataan

2009-11-06T16:11:00.003+02:00

- Tuntuu, että ammattikorkeakoulujen osaamista ei ole kansallisella tasolla tunnistettu eikä alueellisella tasollakaan osattu hyödyntää, arvioi opetusministeri Henna Virkkunen puhuessaan Teknillisen koulutuksen 110-vuotisjuhlaseminaarissa SAMKissa viime tiistaina.

Kokemukseni mukaan näin on. Haastetta meillä on itsellämme siinä, että osaamme omasta osaamisestamme kertoa muille ymmärrettävästi ja kiinnostavasti - katsoa asioita muustakin kuin omasta näkökulmastamme. Toinen haaste on siinä, että osaisimme hyödyntää osaamista myös oman organisaatiomme sisällä.

Satakunnan Kansassa oli seminaarista 4.11. oikein hyvä perusuutisjuttu, asiat kohdallaan. Etusivulle oli sitten laadittu erisävyinen otsikko "Amk-tutkinnot muuttuvat aidoiksi korkeakoulututkinnoiksi". Kysymys oli oikeastaan siitä, että amk-tutkintojen asema suomalaisessa korkeakoulutuksen tutkintorakenteessa selvästi vahvistettiin.

Anne

Riemastuttavasti osaamisen tunnistamisesta

2009-10-30T09:45:00.002+02:00

Aamukaakaolla viihtyissä kahvilassa ihanan pienen kirjan kanssa. Niin suuhun ja käteen sopivaa.

Lueskelin alkua Mika Saranpään ja työryhmän kirjasta Osaamisen tunnistaminen - työkirja ammattikorkeakouluille (voi tilata Haaga-Helian julkaisumyynnistä). Perusajatus on sellainen, jota usein tykkään kuvata fiksuksi ja konstailemattomaksi. Tekstissä osataan tuoda esiin erilaiset mahdollisuudet ja tietty avoimuus ja luovuus ratkaisun- ja työteossa ilman, että teksti olisi sekavaa, pitkää tai ympäripyörittelevää.

Lisäksi kirjan ulkomuoto on minulle nautinto. Sellainenkin joskus vaikuttaa lukuhaluihin.

Anne

PS. Ennätys tämäkin - täysi kuukausi bloggaamatta. Silloin kun asiat sinkoilevat päässä, ei ole sopivaa saumaa. Kun olisi saumaa, ei tunnu olevan asiaa. Elämä on.

Opinnäytteiden lähteet - ja verkkojulkisuus

2009-09-30T12:22:00.003+03:00

Laiskan naisen blogi. Tai opinnäytetyöhön hurahtaneen - osaanko muuta edes ajatella?

Joka tapauksessa sain vinkin amk-opinnäytetöitä ruotivasta opinnäytetyöstä, ja vinkkaan eteen päin:

HAMKin informaatikot Mikko Saunamäki ja Sari Säynäjoki tekivät pro gradu-työssään Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähdeanalyysi ja lähteiden löytyvyys ja saatavuus eri kanavissa lähdeanalyysin HAMKin kolmen koulutusohjelman opinnäytetöistä. Gradun tiivistelmässä todetaan muun muassa: "AMKin opinnäytetyöoppaassa mainittujen tavoitteiden valossa katsottiin, että opiskelijoita voisi ohjata käyttämään enemmän huolella valittua laadukasta lähdeaineistoa, erityisesti tieteellisiä lehtiä ja kirjaston tarjoamaa lisensoitua elektronista aineistoa, sekä kiinnittämään huomiota lähteiden merkitsemiseen."

On se vaan hienoa, että opinnäytetyöt löytyvät nykyisin verkosta, ainakin suurin osa. Theseuskin on kätevä. Se tietysti pitää muistaa, että toimeksiantajienkin pitäisi olla tietoisia opinnäytetöiden julkaisumahdollisuudesta - ettei googlatessa löytynyt julkinen raportti tule yllätyksenä.

Anne

Opinnäytetyön ihanuus ja kamaluus

2009-09-11T13:07:00.002+03:00

Olin opettamassa. Tutkimusmenetelmät-opintojakson ensimmäinen tapaaminen.

Vaikka opintojakso ei olekaan pelkkää opinnäytetyötä, sen tekemistä hyvin vahvasti käydään läpi.

Kysyin opiskelijoilta, mitä he tällä hetkellä ajattelevat opinnäytetyöstä:

välttämätön
iso
paha
ongelma
15 op.

Olin juuri kysymäisilläni, olisiko opinnäytetyössä kenties jotain myönteisiä puolia, kun tuli lisäys:

mahdollisuus.

Hyvä lähtötilanteen kartoitus. Tätä(kin) sitten lähdetään työstämään, jokainen omassa päässään.

Anne

I was teaching this morning - my first lessons at SAMK, ever. We spoke about thesis: which was seen as an inevitable - big - bad - problem - 15 ECTS - but a possibility, too.

Aphorism of the month

2009-09-04T16:31:00.002+03:00

There has been obvious reasons why I've been more active (enthusiastic :) with my Finnish blog on Thesis Writing, and it seems that here I have time just to have a look on my calendar. Fortunately the theme of the calendar fits to an educational organisation, too, and it's aphorisms help me keep my blog alive.

Aphorism of the month:
"If you give your son or daughter only one gift, let it be enthusiasm." (Bruce Barton)

Anne

Feedback and development

2009-08-10T11:01:00.003+03:00

The summer holidays are over, and it's time to begin the new semester and wake the blogs up. The August leaf of my organizer says: "If you want your children to improve let them hear the nice things you say about them." (by Haimi Ginott)

Good to bear in mind - mutatis mutandis.

Anne

Kirjallisuusvinkkejä loman korvalla

2009-06-18T13:15:00.005+03:00

Olen kotosalla lueskellut työnsuuntaista kirjallisuutta - alta pois ennen lomia. Kävin muutama viikko sitten Liiketoiminta Rauman kirjastossa, ja tietysti mukaani lähti houkutushyllystä monta kirjaa. Liisan suosiollisella myötävaikutuksella.

Pari iltaa sitten luin loppuun metropoliitta Ambrosiuksen, Henrikki Tikkasen ja Timo Kietäväisen kirjan Henkinen johtajuus (2009). Poimin kirjasta pätkän palautteesta: Ei pidä olla liian ulkoaohjautuva. (Kuulostaa itsestään selvältä, muttei ole.) "Oikeampi asenne olisi kriittinen, mutta rakentava suhtautuminen ulkoiseen palautteseen. Kaikki palaute ei ole arvokasta eikä kaikki palaute ole yhtä arvokasta. Toisaalta olisi kyettävä tunnistamaan aidosti arvokas ulkoinen palaute, jonka perusteella omaa ajattelua ja toimintaa voi rakentavasti kehittää." (s. 23)

Kirjassa mainitaan myös, että Japanissa on havaittu kissan tai koiran voivan parantaa toimiston viihtyvyyttä, ilmapiiriä ja tehokkuutta. Näinpä niitä vuokrataan firmoille.

Aloitin Eeva-Leena Vaahtion kirjan Pärjää palaverissa!. Minulla on ollut ilo lukea Eeva-Leena gradu jo käsikirjoitusvaiheessa, ja myöhemmin olen lukenut väikkärin. Nyt päätin tutustua uudempaan tuotantoon. Vaikuttaa hyvältä. Jatkan elokuussa, kun aihe on ajankohtaisempi.

Irrotanpa vielä yhden lauseen ensin mainitsemastani kirjasta: "Onkin ytimekkäästi sanottu, että kiire on perkeleestä." (s.128)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Lomalle.

Anne

Maalaan maisemaa ja muita kiireitä

2009-06-16T13:38:00.002+03:00

Työperäisen bloggaagan dilemma: kun pää pursuaa ajatuksia blogiin, ei ole aikaa toteuttaa likikään kaikkia. Ja sitten kun on väljempää, ei pukkaa akuutteja blogiajatuksiakaan.

Ei ole erityisen väljää juuri nyt - nuo opinnäytetyöohjeet työllistävät, olen vissiin joskus maininnut. Mutta otan esiin vanhan idean: leikkaan tähän tekstiä maisemamaalauksen erikoistumisopintojen opetussuunnitelman alusta (lupa kysytty tekijöiltä). Siinä nimittäin onnistuttiin kuvaamaan asioita selkeästi, miellyttävälukuisesti ja aiheeseen sopivalla tavalla. Koulutustoimikunta antoi tekstin tyylistä vahvasti myönteistä palautetta:

Maisemamaalauksen erikoistumisopinnot tarjoavat maisemasta kiinnostuneelle opiskelijalle mahdollisuuden syventää perinteistä osaamistaan sekä nykyaikaistaa omaa näkemystään maisemasta. Vaikka perinteisellä maisemamaalauksella on useimmissa eurooppalaisissa maalaustraditioissa paikkansa, opintojen tarkoitus ei ole vain toistaa perinnettä, vaan myös pohtia nykymaiseman olemusta maalaamisen avulla. Opinnoissa syvennytään kysymyksiin, mitä on ”perinteinen” ja mitä ”nykymaisema”, vai onko niillä mitään eroa.

Maisema on globaali peruskokemus kaikille kulttuureille. Niin ihmisen kuin luonnonkin jäljet vaikuttavat omalta osaltaan näkemäämme ja kokemaamme maisemaan. Kaupunki ja maaseutu jatkavat kamppailuaan tilasta ja vaikutusvallasta, ja kysymykset luonnosta ja kulttuurista sekä niiden välisistä vuorovaikutussuhteista pysyvät aina ajankohtaisina. Maisemamaalauksessa pohditaankin suuria kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja ekologisia valintoja.

Maisemamaalauksen avulla voi kokea ajan ja paikan merkityksen subjektiivisella tasolla, mutta kokemus voi olla samaan aikaan myös kollektiivinen. Olemme maisemassa yksilöinä ja samalla osa jotakin yhteisöä. Jokaisen maisemamaalarin näkökulma vaihteleekin taustasta, osaamisesta ja kokemuksesta riippuen. Maisemamaalauksen opinnoissa tavoitteena on tukea opiskelijoita oman persoonallisen tyylin löytämisessä.

Nykytaiteen välineet ja menetelmät eivät välttämättä korvaa käden, värin ja näkemisen kautta syntyvää hyvin henkilökohtaista kokemusta maiseman keskellä. Valokuva ja video ovat omalla tavallaan merkittäviä välineitä ympäristön hahmottamisessa. Maisemamaalauksen avulla voi kuitenkin kokea olevansa osa maisemakokemisen ketjua, jolla on pitkä perinne maalaustaiteen historiassa. Maisemamaalaus tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa syventymistä ja keskittymistä tekniikkaan ja aiheeseen sekä havainnon hiomiseen. Samalla vahvistetaan taiteellisesti ja kulttuurisesti merkittävän osaamisen säilymistä myös tulevaisuudessa.

Sopii ajankohtaan: maisemaalaus on säistä riippuvaista. Ja lomalla monikin vaihtaa maisemaa.

Anne

Kaikki pyörällä töihin... vai mistä tässä on kyse

2009-06-12T14:25:00.003+03:00

Olen kävelevä ohjeistus. Nyt kun taas menettelyohjeita on päivitetty, kontollani 14 tsipaletta, ja opinnäytetyön kirjoitusohjeita kirjoitan, mietin ohjeistamisen haasteita. Niiden lukijat ovat erilaisia - niin myös tulkinnat ja halu saada tarkat ohjeet tai vain suuntaviivat.

Silmiini osui toimittaja Mikko "Peltsi" Peltolan lausuma: "Joka kerran, kun puhun radiossa pyöräilystä, joku soittaa ja kertoo, ettei täällä maaseudulla voi pyöräillä töihin, koska sinne on sata kilometriä. Suhteellisuuden tajua saa jokainen käyttää ihan itse." (Me 5/3009)

Rentouttavaa, kutakuinkin ohjeistamatonta viikonloppua

Anne

Valintakoekahvila

2009-06-05T15:41:00.004+03:00

Tottakai suihkaisin Vähärauman kampuksen kahvilaan tekemään töitä nyt kun kahvila kesäkaudesta huolimatta oli auki - kiitos pääsykokeiden.

Liiketalouden valintakoepäivänä istuin nojatuoliryhmässä, tiiviin informaation vaihdon äärellä. Mielenkiintoista kuulla, mitä hakijat miettivät ja keskenään keskustelevat hausta, hakunsa motiiveista, kiinnostuksensa kohteista ja siitä, miten kokeet tähän saakka ovat menneet.

Eilen vuorossa tietojenkäsittely. Bongasin nuoren miehen kola-tyyppistä virvoitusjuomaa pullossaan. Valikoivalla havainnoinnilla voi vahvistaa stereotyyppistä ajattelua...

Ja tänään viestinnän haku täällä Vähäraumalla. Ensi viikolla jatketaan.

Jännät hetket - missä vietän muutaman seuraavan vuoden, mikä minusta tulee isona?

Anne

Calligraphers at the Fine Arts Gallery in Kankaanpää

2009-06-03T15:12:00.005+03:00

I have the habit of advertising the Fine Arts exhibitions. No exception to the rule: this time it is the calligraphers, who have invaded the gallery at SAMK in Kankaanpää - and not whatever caligraphers, but the first ones studying for the Bachelor's degree in the degree programme in Fine Arts.

In Kankaanpää there is on view calligraphy, i.e. beautiful/artistic writing, on and in paper, stone and silver - in playing cards, wedding feast arrangements, jewellery, movies, pictures etc.

Go and get a glimpse of letters, the exhibition is open until Midsummer.

Anne

Instructions' week...

2009-05-29T15:35:00.003+03:00

These are the days of procedural instructions. I had a glimpse on thesis instructions, too - just looking forward to diving in them next week. So - not too much blog writing this week. Please have a look at my thesis blog, though (in Finnish).

Sun is shining, have a nice weekend!

Anne

Verkko-opetuksen kuormittavuus ja mitoitus - katso ja kuuntele

2009-05-15T11:35:00.002+03:00

Meillä oli jo ennen vappua seminaari opetuksen/opintojen kuormittavuudesta ja mitoituksesta. Pyysin Jasu-Kuusiston Kirstiltä puheenvuoroa verkko-opetuksen näkökulmasta. Kirstin puheenvuorossa oli ydinjutut selvästi. Samalla saatiin näytettyä paikalla olleille, miten nauhoitettu esitys toimii. Yleisö tykkäsi - toimii siis joissain tilanteissa tosi hyvin.

Linkitän Kirstin blogiin, katso ja kuuntele puheenvuoro sieltä.

Rentoa viikonloppua!
Anne

PS. Seminaari liittyi Opetuksen mitoitus- ja kuormittavuus -hankkeeseen.

Verkko-opetuksen kuormittavuus ja mitoitus - katso ja kuuntele

2009-05-15T11:35:00.000+03:00

Jaettavaksi - to be shared

2009-05-12T12:59:00.002+03:00

Jaettavaksi (to be shared) is an exhibition at Faculty of Business and Culture Kankaanpää (Fine Arts Gallery), by professional specialisation studies' students.

Jaettavaksi, is also SAMK's new publication I want to share with you, here as a pdf, too. It's about art therapy as a method in special education. The publication is in Finnish, but as I always say, the pictures have no language. That is not absolutely true. But that is another story.

You are warmly welcome.

Anne

Mary Celeste vei mukanaan

2009-05-08T10:50:00.002+03:00

Istun Raumalla merenkulun kirjastossa. Silmäilin läpi viime vuonna valmistuneet opinnäytetyöt. Mielenkiintoista. Kaksi työtä teki mieli ottaa mukaan luettavaksi - voisin hyvinkin lukea lisää köysistä ja solmuista tai Mary Celestestä. Jälkimmäinen on tosi mielenkiintoisesti kirjoitettu työ laivan miehistön mystisestä katoamisesta Atlantilla marraskuussa 1872. (Opinnäytetyö saatiin liitettyä myös nykyhetkeen.)

Nuo työt ovat sellaisia, mitä maakrapukin ymmärtää. Jostain muusta työstä jäi lause: on muistettava että "leija on vain hybridi propulsio". Pakko selvittää mitä se tarkoittaa. Aina se yleissivistys vähän kasvaa lukiessa ja kysyessä.

Mielenkiintoista katsoa eri alojen töitä. Täälläkin tietysti iso kirjo. Monenlaisia aiheita ja monenlaisia käsittelytapoja - ja monenlaista syventymistä.

Nyt tietysti vain selasin, ja suurimmaksi osaksi aiheet ovat sellaisia, joista en tiedä mitään. Mutta selasinkin opinnäytesilmällä. Osa töistä on todella vakuuttavia. Ilahduttavaa lukea niitä. Vau, mitä osaamisesta! Sekä itse asiassa että raportoinnissa. Ja sitten on töitä, joissa on tehty iso käytännön työ asiantuntemuksella, mutta sen raportointi on tosiasiallisena tekstinä neljä sivua. Hmmm... Ei määrä sinänsä ratkaise, mutta todella harva kirjoittaja kuvaa opinnäyteprosessinsa neljässä sivussa.

Silmäillen havaittua: Tiivistelmä kertoo paljon paneutumisesta.

Tänään siis terveisiä merenkulun kirjastosta. Päällimmäiseksi jäi hyvä fiilis. Taidan kuitenkin ottaa tuon Mary Celesten mukaani, vaikka Liiketalouden kirjaston houkutushyllystä jo lainasin kassin puolilleen... (Minua tiedetään siellä jo kiusoitella - pystytkös menemään meidän hyllyn ohi?)

Köydet ja solmut saavat odottaa. Mutta kiinnostuneille: hyvä kesäloman lukuvinkki!

Anne

Endgame - see the pictures!

2009-05-05T14:26:00.003+03:00

Just few words here - please see the pictures by the soon Bachelors of Culture and Arts. The exhibition is in Pori. On their website, it's here the fun begins. See the process (work, parties, news), and see the artwork. The website is in Finnish, but just click the text to get further, to the pictures. The whole site is a piece of art.

BTW, this kind of work could part of SAMK's publication series as well as the prints and pdf-documents. Take the hint.

Anne

Have a Nice Vappu!

2009-04-30T11:55:00.004+03:00

SAMK's rowing team 2009, on Wednesday 29 April 2009, River Kokemäenjoki, Pori. (photo Inna Saarinen)

Hauskaa vappua!
Anne

Row, Row, Row Your Boat

2009-04-27T13:50:00.007+03:00

The Big Boat Race, the 3rd Wapprobatur Row, is soon at hand. That is: on Wednesday 29 April at Eteläranta, Pori, after 4 pm.

There are two starts: between students of SAMK and University Consortium Pori and between the staff of SAMK and UCPori. The staff's start is at approximately 4.30 pm.

You all most welcome to cheer on our team!

We can already call this a tradition, and we do have quite nice inspirers - you may have heard of them. And if you want to have a look at the history of the church boat, just click here .

Row, row, row your boat
Gently down the stream.
If you see a crocodile,
Don't forget to scream.
Argh!

(Mr. Bean's version of the old nursery rhyme)

See you tomorrow at Eteläranta!

Anne

Student workload as a basis of implementation

2009-04-27T13:17:00.007+03:00

According to the National Unions of Students in Europe (ESIB) 2007 report the issue of student workload was the most neglected principle of ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System). Still got to read what the new one (2009) says.

As far as I know, a lot have been done in Finland. We still face a lot of challenges, though.

I have been preparing a seminar at SAMK, a seminar related to a student workload project we have participated with five other universities of applied sciences. For my presentation I chose some occassional module descriptions.

Just few examples (e) of a 3-ECTS-credit course and the student's average workload:
e1) approximately 81 hours
e2) 3 x 27 hours, of which 40 hours direct contact teaching
e3) direct contact teaching 7 hours, exercises 35 hours, going through the text book and other material independently 25 hours, preparing for the exam and the exam 14 hours.

Oh yes, about 80 hours equals to 3 ECTS cr. The scale of the way of thinking the student's work needed for learning is rather wide.

Anne

PS. Got interested? The book written in the University of Oulu Anna aikaa ajatella (Give me time to think) is published also in English (but not downloadable as a pdf, see w5w).

Selkeyden ja pelkistämisen taito

2009-04-22T15:08:00.003+03:00

Menen huomenna aikuisopiskelijan ohjaukseen liittyvään seminaariin. Itselläni on puheenvuoro SAMKin opetussuunnitelmista.

Mietin taas selkeän viestinnän haasteellisuutta. Miten kirjoittaa selkeää asiatekstiä, joka kiinnostaa (ja tässä tapauksessa myös ohjaa) kohderyhmää? Millainen OPS on tekstiltään ja rakenteeltaan ymmärrettävä ja motivoiva?

Yksi kynnys on ylitetty, kun huomataan oman tekstin, oman alan jargon, (turha) tieteenalaslangi. Toinen kynnys liittyy ehkä kirjoittamisen kulttuuriin. Pitäisikö kaikkien olla "kirjoittajia"? Itseni on ollut pakko miettiä sitä, koska annan palautetta monenlaisista teksteistä, ja tiedän että ei kaikilla ole samanlaista liki-intohimoista suhdetta teksteihin ja viestintään ylipäänsä.

Kuinka paljon hyödynnämme toistemme osaamista? Osaammeko pyytää apuja kolleegoilta - luetuttaa tekstejä? Osaammeko antaa palautetta rakentavasti? Ei taida olla mikään itsestäänselvä juttu, edes - esimerkiksi - opettajakoulutuksen saaneille palautteen annon ammattilaisille. Ei palautteen pyytäminen keskeneräisestä työstä (siis työstä johon vielä voi palautteella vaikuttaa), eikä palautteen anto.

Itse olen välillä liirum-laarum-ummet-ja-lammet-kirjoittaja. Koetan pelkistää. Sain taas virikkeitä Klaus Härön uusimmasta elokuvasta. Postia pappi Jaakobille on melko äärimmilleen pelkistetty tarina. Mutta kokonainen. Taitavaa.

Anne

Thesis thesis thesis

2009-04-15T10:39:00.002+03:00

What is in my mind? Thesis, thesis, thesis... Nothing else. So it seems.

I was reading an old publication of ours, Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? (Jaatinen, P: Bachelor's theses seen from a different viewpoint, 2004, abstract in English.)

Just an almost direct citation from the abstract here: In order to ensure the quality of the process of writing a Bachelor's thesis
- requirements set on different types of theses should be described in a better way
- relationship between the choice of topics and the R&D activities of SAMK should be strengthened
- the responsilibities of the supervisors should be clarified
- process of writing a thesis should be divided into separate phases more clearly
- descriptions of requirement levels should be prepared to ensure the transparency
- fairness of assessments and a systematic cross-assessment model should be created
- the differentiation of supervisors' and assessors' roles should also be discussed.

Something is done. Much still needs to be done. As I said in my blog yesterday, one of the challenges is to get non-participative people to participate. More. You do not have to be super-active. But sometimes. Both supervisors' and students. To learn new tricks.

Another challenge is to get me writing the new instructions on writing thesis - so that there would be something to comment on.

Anne

"Eihän meillä muita tehdäkään kuin toiminnallisia"

2009-04-14T14:56:00.003+03:00

Otsikko on yhdenlainen kiteytys viime viikon "Mikä toiminnallinen opinnäytetyö?" -seminaarista. Toki meillä tehdään muunkinlaisia töitä, mutta meidän opinnäytetyön kirjoittamisohjeemme - etenkin jos sitä ankarasti lukee - ei varsinaisesti kannusta "toiminnalliseen" opinnäytetyöhön.

Jossain vaiheessa jopa koko "toiminnallinen"-sana piti kamppailla menettelyohjeeseen. Siellä se nyt on, hiukan nihkeästi, vähän kummallisella rinnastuksella projektityön kyljesssä. Mutta on edes. Toiminnallista opinnäytetyötä - à la Vilkka & co - pidettiin pinnallisena. En ole itse asiaa nähnyt niin. Mielestäni kaikkea vankkaa tekemistä ei tarvitse laittaa (tilastollisen) tiederaportin formuun, vaikka kvantitatiivisen tutkimuksen raportointi onkin perinteisesti kulkenut vakuuttavan leima otsastaan, N:stä riippumatta.

Nyt on muutosta tulossa. Vihdoin. Tekemisen laatu ei tästä kärsi, luultavimmin päin vastoin. Itselleni(kin) asia on tärkeä - lähestytään sellaista kohtaa, johon työssäni suhtaudun intohimoisesti: ohjausta ja sitä upeaa tunnetta, kun ohjattava kasvaa osaamisessaan.

Viime viikon seminaari oli todella hyvä. (Mainittakoon, että olen elämäni aikana ollut myös vähemmän hyvissä - vaikka tässä blogissa keskitynkin näemmä kehumaan. Enkä edes mennyt tilaisuuteen erityisen levollisin mielin tai kauhean suurin odotuksin. Jostain syystä tällä kertaa ajattelin, että keskushallinto saa aivan taatusti ns. sikaa. :)

Meillä oli Minna Söderqvistin mainio esitys (tässä linkki aiheesta kertovaan artikkeliin) yhdestä mahdollisesta opinnäytetyön mallista - ja keskustelua siitä, että monenlaisia variaatioita voi olla. Yksi perusprobleemihan on se, että jos joku tekee mallin, joku toinen ajattelee, että nyt tuli putki johon kaikkien pitäisi mennä. Toiminnallisesta opinnäytetyöstä ei sellaista - jos nyt yhtään oikein ymmärrän ja jos yhtään saan asiasta olla päättämässä - ole sellaista tulossa.

Meillä oli myös kolmelta toimialalta ohjaajan näkökulma opinnäytetöiden ohjaamiseen. Tilaisuus itse asiassa lähti käyntiin niillä, mutta halusin säästää ne tässä sokeriksi pohjalle. Nautin siitä, että minulla on fiksuja työkavereita. Olen iloinen siitä; nautin osaamisesta ja kiinnostavista näkökulmista. Esitykset olivat konkreettisia ja toivat varmasti lisävalaistusta - tukea, uutta jne. - ohjaajakollegoille. Niissä myös näkyi meidän opiskelijoidemme osaamisen - ja osaamisen kasvun - arvostaminen.

Poimin Jarmo Karisen, Pasi Kumpulaisen ja Henry Merimaan esityksistä joitakin paloja, osin oman tulkintani kautta:
- Kuinka isoja vaikutuksia meidän 2-3 vuotta opiskelleilta opiskelijoiltamme odotetaan?
- Osaamisen kasvu, ammatillisuuden kasvu ja asiantuntijuuden kasvu eivät ole mitään jargonia.
- Jos lähtökohta on tekemään halukas ja intohimoinen, opinnäytetyöstä tulee usein hyvä.
- Opinnäytetöidemme peruspuutteet ovat usein samoja - miten niihin vaikutetaan ohjaamalla?

Samkin henkilökunta voi lukea esitykset intrasta. Yksi sieltä vielä puuttuu, mutta tulossa on.

Yksi työelämän haaste on, miten saataisiin mukaan myös ne, jotka eivät yleensä tule mukaan. Esimerkiksi koulutuksiin ne, jotka eivät ohjaa. Vaikka olisivat virallisesti jonkun opiskelijan opinnäytetyön ohjaajia.

Kuulostiko ruikutukselta? Ei ollut tarkoitus. Ajattelinpa vain ääneen. Tällä kertaa tällä tavoin.

Kuulumisiin,
Anne

Opinnäytetyön ympärillä

2009-04-07T16:40:00.007+03:00

Kirjastolaisten kanssa oli tänään lounaalla taas mielenkiintoista opinnäytepohdiskelua. Keskusteltiin muun muassa ohjeista ja ohjaamisen erilaisista haasteista.

Huomenna on seminaari toiminnallisesta opinnäytetyöstä, sen ohjelmaa voi kurkata täältä. Ohjelma on kiinnostava, ja paljon keskustelua aiheesta on varmasti luvassa jatkossakin, kun toiminnallinen opinnäytetyö ja erilaisia opinnäytetyön rakenteen mahdollisuuksia kirjoitetaan entistä selvemmin opinnäytetyöohjeisiin. Nyt ohjeemme ohjaa tutkimustyyppiseen tekemiseen ja raportointiin, vaikka tokin muunkinlaisia on jo tehty.

Ohjeistaminen on haaste. Etenkin kun monenlaiset variaatiot, muunnelmat, ovat mahdollisia, mutta usein onnistuvat parhaiten, kun tietää perustavat ja osaa soveltaa. En itse usko esimerkiksi siihen, että yhdessä ammattikorkeakoulussa pitäisi olla vain yksi ainoa tapa merkitä lähdeviitteet. Ohjeissa kyllä, mutta muitakin tapoja voisi hyvin sallia. Eri asia on, että yhdessä työssä lähdeviitteiden merkitsemistapoja pitää olla vain yksi, jota käytetään systemaattisesti. Ja nämä asiat helposti menevät sekaisin. Parasta aina on, että kirjoittaja ymmärtää, miksi viittaa ja tekee lähdeluettelon. Se auttaa soveltamisessakin. Mutta aina, jos annetaan vapauksia, pelätään kaaosta.

No, joka tapauksessa opinnäytetöitä - ja ammattilaisia - valmistuu. Samkilaisia valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa palkitaankin.

Laitanpa iloksenne vielä videolinkin. Näin löydät opinnäytetöitä webistä.

Anne

I am discussing the challenges of thesis writing, and give links to some interesting web-sites: to our seminar tomorrow, to how to find a thesis on the net (a video clip), and to the national thesis competition "Thesis" where two students of SAMK will be awarded. I have asked whether "Thesis" could have some information in English, too. The idea is still under consideration.

Tiedotushaasteet ja miten niihin suhtautua...

2009-03-26T14:04:00.012+02:00

Suomen Kuvalehdessä (11/2009) kerrotaan kuvanviestäjä Antony Gormleystä ja hänen tulevasta projektistaan, johon tarvitaan 2 400 ihmistä.

"Tavoite on, että jokainen Brittein saarilla asuva ihminen on tietoinen tästä mahdollisuudesta ja voi harkita osallistumista", Gormley kertoo.

Samantyyppisiä haasteita, eri mittakaavassa, kohdataan myös SAMKissa. Tehtävän voisi kuitenkin ajatella olevan helpompi, koska tavoitettavia ihmisiä on vähemmän?

Toimittaja jatkaa: "Se tarkoittaa, että on tavoitettava 62 miljoonaa ihmistä, käännettävä kutsu 37:lle eri kielelle ja käytettävä kaikkia tiedotusväyliä. On vastaanotettava ilmoittautumiset ja järjestettävä avustajaryhmäryhmät, jotka yötä päivää ohjaavat tilannetta paikan päällä, hoidettava kuvaukset, nettisivut, mediayhteistyö. Ja niin edespäin. Huh."

Olen edelleen sitä mieltä, että meillä tehtävä on periaatteessa helpompi. Silti on haaste saada tieto kulkemaan niin, että kaikki, joiden pitäisi tietää asioista rekisteröisivät saaneensa tiedon. Ja että he sitten toimisivat - esimerkiksi tulisivat koulutuksiin. Meilläkin - puhun nyt koko SAMKista - on paljon huippuohjelmaa puolityhjälle salille.

Toimittaja Hannele Jäämeren mukaan Gormley on innoissaan: "On haaste saada tämä kaikki toimimaan. Sitä voi ajatella veistoksena, joka koostuu ihmisten välisten energia- ja kommunikaatiokytkösten verkostosta."

Joka tapauksessa asiat voi siis ottaa haasteena. Siis meilläkin.

Jos nyt alkuun saisi tiedoksi vaikkapa, että toiminnallisesta opinnäytetyöstä järjestetään koulutusta. Tai että opinnäytetyön kirjoitusohjeita korjataan - ja että kaikilla on mahdollisuus kommentoida. Ihan esimerkkeinä vaan.

Rennon viikonlopun toivotuksin
Anne

Auditointi ja kök'n toafl

2009-03-25T12:32:00.008+02:00

SAMKin laadunvarmistusjärjestelmän auditointiraportissa todetaan, että koulutusohjelmilla on toisaalta neuvottelukunnat, joissa käsitellään opetussuunnitelmia (OPS) ja koulutusohjelman kehittämistä. Toisaalta on OPS-työryhmiä, joissa koulutusohjelman opiskelijat ovat mukana ja lisäksi opiskelijakunnalla on aina aktiivinen rooli OPSien vahvistamisessa. Kuitenkin: "Opiskelijoiden ja työelämän kohtaaminen saman pöydän ääressä saattaisi tarjota uusia näkökulmia koulutuksen kehittämiseen. Auditointiryhmä esittääkin harkittavaksi opiskeliaedustuksen liittämistä neuvottelukuntiin." (sivu 48)

Siitäpä tulikin mieleeni tammikuinen vaihtomatkani Hollantiin ja keittiönpöytä, kök'n toafl. Sen ääreen Saxion Hogeschoolissa kokoontuivat Small Business and Retail Management -koulutusohjelmassa opiskelijat, opettajat ja työelämä.

Taustalla on ajatus: Missä ihmiset puhuvat vapaasti asioista, joista eivät muualla puhu? Keittiönpöydän ääressä.

Mistä on kyse? "Keittiönpöytä" on joka maanantai, tunnin lounasaikaan. Jos opiskelijalla, opettajalla tai työelämän edustajalla on jotakin asiaa - kysyttävää, ongelmaa tms. - se tuodaan keittiönpöytään. Siihen kehoitetaan, eikä kaikkia asioita edes ryhdytä ratkomaan muuten.

Joka kerta paikalla on kaksi opettajaa, vuorolistan mukaisesti. Alkuun paikalla oli kuulema vain opiskelijakunnan edustajia, mutta nyt opiskelijoita on jo muistakin koulutusohjelmista. Työelämän edustajia mukaan tulee myös, tietysti aina viikottain vaihdellen. Viikon teema ilmoitetaan aina etukäteen.

Aika tapaamiselle löytyy, koska kaikkien pitää syödä. Mukaan jokainen ottaa omat eväät. Koska tilaisuuksia on usein, ei ole iso juttu, jos aina ei pääse. Ei pääse syntymään turhia kynnyksiä tai vääriä velvollisuuden tunteita tulla tai olla tulematta. Keittiönpöydällä on myös oma sopivan arvokkaan näköinen vieraskirja, johon voi kirjata tunnelmiaan.

Tämä on eri juttu kuin neuvottelukunnat. Mutta aika hyvä juttu. Ja liittyy selvästi tämän koulutusohjelman vahvoihin, "elimellisiin" työelämäyhteyksiin.

Anne

I am referring to the external audit report and my staff exchange period in Saxion University of Applied Sciences (Degree Programme in Small Business and Retail Management), and the habit of gathering students, teachers (two of them each time) and the people from working life at the same table, "kitchen table", discussing questions, problems etc. they happen to have at the moment. BTW, there is an English summary in the report (as a link above).

Procedural Instructions Inc.

2009-03-24T12:18:00.005+02:00

I enjoyd my morning cup of tea in the Cafe Agora reading the audit report. The conclusive seminar of the external audit begins in a half an hour.

The joint planning and development services was called as a
menettelyohjetehdas, "procedural instructions factory". It was considered mainly as positive, I suppose. Anyway it confirms my self-ironic feeling as a "walking procedural instruction" - possibly I shall realise my idea of a t-shirt with a suitable text. (I love the idea of thought provoking t-shirts.)

Whatever you want to know about procedural instructions, please ask me.

Anne