Editointi ja OPS, sovellettua luentaa

Olen saanut tehtäväkseni - pienen porukan kanssa - parantaa opetussuunnitelmaprosessin toimivuutta. Auditoinnissa on kiinnitetty huomiota paitsi eri vaiheiden dokumentoitiin myös tiedotukseen ja OPSien kieleen.

Ihan tästä riippumatta luin hyvän kirjan (Töyry, Räty & Kuisma: Editointi aikakauslehdessä. 2008.). Se kuitenkin sopisi hyvin kuvaamaan myös toimivaa opetussuunnitelmaprosessia tai sen ohjausta. Muutettavat muuttaen.

Eli, mutatis mutandis, editoija = SAMKin opetussuunnitelmaprosessista vastaava (+ koulutustoimikunta), toimittaja= koulutusohjelmavastaava, juttu=OPS jne.

Perustana on lehtikonsepti (opetussuunnitelman tarkoitus ja rakenne). Toimiva editointi ei ole pelkästään loppuvaiheen pilkun viilausta ja muuta oikolukua, vaan sitä, että ensin suunnitellaan yhdessä, välillä matkaa editoijaa ohjaa juttua ja lopuksi tulee viimeistelevä editointi, kielen sujuvuuden hienosäätö.

Itse näen editoijan, siis myös opetussuunnitelmaprosessista vastaavan, roolin parhaimmillaan - ainakin osittain - sparraajana. Sen lisäksi hänen tietysti pitäisi antaa selvät ohjeet heti alkajaisiksi.

Kun editoija toivoo toimittajalta juttusuunnitelmaa tai muutoksia juttuun, toimittaja voi kokea, että hänen ammattitaitoonsa ei luoteta. Mutta: "editoijan korostunut läsnäolo työprosessissa ei ole ristiriidassa toimittajan itsenäisen työpanoksen kanssa - editoinnilla ei siis ole tarkoitus kadottaa kirjoittajan, valokuvaajan tai lehden ääntä, vaan päinvastoin vahvistaa sitä ja luoda paremmat edellytykset yhteisten tavoitteiden toteutumiselle."

Palautteen antoon kuuluu se, että editoija
- vertaa juttua konseptin, juttutyypin ja kerronnan osalta sille asetettuihin tavoitteisiin
- suunittelee ja kehittää palautteen keinoja ja välineitä
- kehittää työprosessin sujuvuutta
- huolehtii oman osaamisensa kehittämisestä.

Huomionarvoista on että jälkipalautteen antaminen on vaikeaa, jos tavoitteet ovat olleet epäselviä. "Kun tavoitteet puuttuvat tai ovat epämääräisiä, palaute muuttuu jutun päämääriä luotaavaksi keskusteluksi, jota käydään liian myöhään.
Palautekäytäntöjen onnistuminen liittyy --- työtapaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen --- työpanoksesta on vaikeaa, jos töitä pidetään taideteoksen kaltaisina luomuksia, joihin muilla ei ole oikeutta puuttua. Suunnitteleva ja editoiva työtapa antaa palautteelle paremmat olosuhteet. Kun editointi on läpäissyt koko työprosessin, jälkipalautteen antaminen ja vastaanottaminen on helppoa. Suurin osa juttuun liittyvästä keskustelusta on käyty jo aiemmin työn eri vaiheiden aikana.”

"Työprosessien --- muuttaminen on aina oma projektinsa. --- Jos toimitus ei sisältöä kehittäessään kehitä myös työtapojaan, suuret muutokset harvoin onnistuvat. Lehtiuudistukset kompastuvat usein juuri työprosessin merkityksen unohtamiseen: uutta yritetään tehdä vanhoin keinoin ja vanhalla osaamisella."

Mitä tämä voisi tarkoittaa SAMKin OPS-prosessia ajatellen?

Anne

In this text I compare a cooperative magizine editing process to the curriculum development and writing process. In a nutshell: it is not about uniforming the professional fields and the writers' voices but - actually - sparring and giving them more strength. Moreover, I'm asking how we could improve our curriculum development process.