Viestintä kuuluu kaikille

Luen Elisa Juholinin kirjaa Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. (2009)

Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.

Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.

Lainaan tähän yhden pätkän:

"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)

En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...

Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.

Anne

PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.