Opetushallituksen Osaaja-lehden uusi numero on ilmestynyt. Se tiedottaa europassista. Kuulostaa kuivakkaalta. Mutta ei ole, ainakaan kokonaan - luin vasta yhden jutun.
Lehti on tarkoitettu osaajille, siis esimerkiksi meiltä valmistuneille, mutta myös opettajille ja ohjaajille. Luin itse heti Kuinka erottua työhaussa -linkistä avautuvan jutun: realistinen ja rohkaiseva juttu työnhakijoille, nuorille ja vanhoille. Suosittelen. Erinomainen juttu meidän opiskelijoillemme.
En aikonutkaan lukea kaikkia juttuja, mutta alkavat selatessa vaikuttaa mielenkiintoisilta. Tarinoita.
Nyt sitten luin jo toisenkin jutun...
There is also an article in English: "Studying abroad – a step towards independence." A good story.
Anne
2010/10/28
2010/10/27
Mieltä työssä
... ja työmieltä: Mielenterveyskuntoutujat takaisin työelämään.
Sivut puhukoon puolestaan, ne ovat mielestäni hyvät. Linkitän siis SAMKin hallinnoiman Työmieli-hankkeen nettisivuille.
The main task of the Mood For Work -project is to inform employers about the mental health rehabilitees as a potential labour for enterprises. There is information even in English on the site.
Regards,
Anne
Sivut puhukoon puolestaan, ne ovat mielestäni hyvät. Linkitän siis SAMKin hallinnoiman Työmieli-hankkeen nettisivuille.
The main task of the Mood For Work -project is to inform employers about the mental health rehabilitees as a potential labour for enterprises. There is information even in English on the site.
Regards,
Anne
Intohimo ja halu kehittyä
Menneen päivän sanomalehti -katsaukseni poimii tällä kertaa pätkän Satakunnan Kansassa 25.10. olleesta haastattelusta. Onneksi valitsen aiheet, joita ei ajan hammas heti syö.
Satakunnan ELY-keskuksen eläkkeelle jäävä ylijohtaja Markku Gardin, tulevaisuuden suunnitelmistaan kertoessaan, mainitsee lehden mukaan:
"Pelaajia valittaessa tärkeintä on on intohimo ja halu kehittyä, vasta toisena tulee lahjakkuus. Lahjakkuustaso havaitaan 10 000 harjoitustunnin jälkeen."
Harjoittelemalla on varmasti kehittynyt aika tavalla, vaikka ei olisikaan huippulahjakkuus.
Tämä on ihan sitä samaa kuin mitä aiemmin siteerasin Koneen 1970-luvun henkilöstöpolitiikasta: Motivointi, hyvä ja kannustava porukkahenki ja oikeudenmukaisuus ovat kova sana.
Anne
PS. Jutun faktalaatikko kertoo Gardinin olevan kirjaston suurkuluttaja. SAMKin kirjastokortti listan mukaan puuttuu - nyt SAMKin maanmainio kirjasto asialle!
Satakunnan ELY-keskuksen eläkkeelle jäävä ylijohtaja Markku Gardin, tulevaisuuden suunnitelmistaan kertoessaan, mainitsee lehden mukaan:
"Pelaajia valittaessa tärkeintä on on intohimo ja halu kehittyä, vasta toisena tulee lahjakkuus. Lahjakkuustaso havaitaan 10 000 harjoitustunnin jälkeen."
Harjoittelemalla on varmasti kehittynyt aika tavalla, vaikka ei olisikaan huippulahjakkuus.
Tämä on ihan sitä samaa kuin mitä aiemmin siteerasin Koneen 1970-luvun henkilöstöpolitiikasta: Motivointi, hyvä ja kannustava porukkahenki ja oikeudenmukaisuus ovat kova sana.
Anne
PS. Jutun faktalaatikko kertoo Gardinin olevan kirjaston suurkuluttaja. SAMKin kirjastokortti listan mukaan puuttuu - nyt SAMKin maanmainio kirjasto asialle!
2010/10/21
Jaa onkos meillä julkaisusarja?
Inspiroiduin eilisessä SAMKin julkaisarjan koulutuksessa. En kouluttajasta - se olin minä itse - vaan yleisöstä, kysymyksistä, ideoista, keskustelusta. Kyllä, sain energiaa! Jo tänään keskustelu on jatkunut. Hienoa.
Lähtökohtani koulutukselle oli se, että monia hyviä julkaisuja hankkeissa ja opiskelijoiden kanssa jää tekemättä, koska julkaisusarjassa julkaisemisen mahdollisuutta ei huomata. Tai sitä ei ajatella tarpeeksi ajoissa, jolloin asioiden korjaaminen alkaa viedä liian paljon aikaa.
Kaikkea ei tietenkään kannata julkaista meillä: erikseen ovat esimerkiksi tiedeartikkelit. Osa julkaisuista kannattaa pääkohderyhmän tai sisällön vuoksi tehdä omassa sarjassa. Omassa julkaisusarjassa voi tehdä myös hyvän työversion julkaisusta, joka myöhemmin menee kaupalliselle kustantajalle. Toki meillä nytkin on julkaisuja, jotka olisivat kaupallisen kustantajan kynnyksen ylittäviä.
Avainsana ja ”perusohje” on ajoissa.
- ota huomioon julkaisemisen mahdollisuus
- käytä idea-apuna hankeessa ja hankkeesta kirjoittamisen pohjaa (meillä intrassa, löytyy netistä Haaga Helia amkin Pirjo Lambertin nimellä)
- jos julkaisulla on monta kirjoittajaa, anna (tai sopikaa) yhtenäiset ohjeet ja linja heti alkuun
- millä tavalla opiskelijat voivat olla mukana tekemässä (taitto, kuvaus, ohjelmointi... )?
Oma lukunsa on yhteisöllinen kirjoittaminen. Millä eri tavoin voisimme tuottaa tekstejä ja kuvia yhdessä?
Tunnustin eilen ääneen sen, että olen intohimoinen viestijä. Tässä kohden intohimoni kohdistuu samkilaisen osaamisen, sekä henkilöstön että opiskelijoiden, näkyväksi tekemiseen.
Anne
PS. Seuraava vastaava infopaketti on tammikuussa. Jatkokoulutusta on luvassa keväällä. Eilisen koulutuksen jälkeen ehdotin toimialoille myös lyhyitä julkaisuinfoja.
Lähtökohtani koulutukselle oli se, että monia hyviä julkaisuja hankkeissa ja opiskelijoiden kanssa jää tekemättä, koska julkaisusarjassa julkaisemisen mahdollisuutta ei huomata. Tai sitä ei ajatella tarpeeksi ajoissa, jolloin asioiden korjaaminen alkaa viedä liian paljon aikaa.
Kaikkea ei tietenkään kannata julkaista meillä: erikseen ovat esimerkiksi tiedeartikkelit. Osa julkaisuista kannattaa pääkohderyhmän tai sisällön vuoksi tehdä omassa sarjassa. Omassa julkaisusarjassa voi tehdä myös hyvän työversion julkaisusta, joka myöhemmin menee kaupalliselle kustantajalle. Toki meillä nytkin on julkaisuja, jotka olisivat kaupallisen kustantajan kynnyksen ylittäviä.
Avainsana ja ”perusohje” on ajoissa.
- ota huomioon julkaisemisen mahdollisuus
- käytä idea-apuna hankeessa ja hankkeesta kirjoittamisen pohjaa (meillä intrassa, löytyy netistä Haaga Helia amkin Pirjo Lambertin nimellä)
- jos julkaisulla on monta kirjoittajaa, anna (tai sopikaa) yhtenäiset ohjeet ja linja heti alkuun
- millä tavalla opiskelijat voivat olla mukana tekemässä (taitto, kuvaus, ohjelmointi... )?
Oma lukunsa on yhteisöllinen kirjoittaminen. Millä eri tavoin voisimme tuottaa tekstejä ja kuvia yhdessä?
Tunnustin eilen ääneen sen, että olen intohimoinen viestijä. Tässä kohden intohimoni kohdistuu samkilaisen osaamisen, sekä henkilöstön että opiskelijoiden, näkyväksi tekemiseen.
Anne
PS. Seuraava vastaava infopaketti on tammikuussa. Jatkokoulutusta on luvassa keväällä. Eilisen koulutuksen jälkeen ehdotin toimialoille myös lyhyitä julkaisuinfoja.
2010/10/19
Kuinka sanoa "ei" työpaikalla...
"On viikon viimeinen työpäivä ja tekemättömien töiden lista näyttää edelleen yhtä pitkältä kuin alkuviikostakin." Mitä, eikö tämä olekaan normaali tilanne?
Tulipa Monsterilta, juu, hirviöltä, viesti, jossa neuvotaan sanomaan oikeissa tilanteissa "ei". Koska maaima on täynnä hyviä tekstejä ja itse en ehdi mitään järkevää nyt kirjoittaa (tähän, muuten toivottavasti kyllä), niin onneksi on linkit.
Jos koet tarvitsevasi ohjeita, klikkaa.
Anne
Tulipa Monsterilta, juu, hirviöltä, viesti, jossa neuvotaan sanomaan oikeissa tilanteissa "ei". Koska maaima on täynnä hyviä tekstejä ja itse en ehdi mitään järkevää nyt kirjoittaa (tähän, muuten toivottavasti kyllä), niin onneksi on linkit.
Jos koet tarvitsevasi ohjeita, klikkaa.
Anne
2010/10/18
Viestintä kuuluu kaikille
Luen Elisa Juholinin kirjaa Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. (2009)
Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.
Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.
Lainaan tähän yhden pätkän:
"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)
En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...
Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.
Anne
PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.
Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.
Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.
Lainaan tähän yhden pätkän:
"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)
En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...
Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.
Anne
PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.
2010/10/14
MItä tapahtuu kontaktissa ja sen jälkeen?
"Itselläni on loppuelämäksi pähkinää siinä, että mietin, mikä paikka näyttämö oikeastaan on ja mitä ihmettä siellä tapahtuu, kun valot katsomosta sammuvat."
(Kristian Smeds Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2010)
Anne
(Kristian Smeds Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2010)
Anne
2010/10/06
Ei mikään nuorisoaste
Päivänä muutamana maakuntalehti on taas uutisoinut SAMKin nuorisolinjasta ja nuorisoasteesta. Kuinka usein yliopistoista puhuttaessa puhutaan nuorisoasteesta?
Ammattikorkeakoulu on duaalijärjestelmään (ammatti-/tiedekorkeakoulu) kuuluva korkeakoulu, jossa ei ole nuorisoastetta. Joudumme kyllä "nuorten" ja aikuiskoulutuksen erottaaksemme puhumaan "nuorten koulutuksesta", vaikka kaikki meillä opiskelevat ovat aikuisia ja myös ns. nuorten koulutuksessa opiskelee monen ikäisiä.
Käytännössä aikuiskoulutuksessa ikäjakauma painottuu vanhemmin, ja se on suunniteltu työssäkäyville työn ohessa suoritettavaksi. Lisäksi aikuissovellus rakentuu aiemman tutkinnon päälle. Tutkinnon laajuus on sama kuin nuorten koulutuksessa, mutta opiskeluaika hyväksilukujen myötä lyhyempi.
- - -
Myös työnantajilla on edelleen epäselvyyttä ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Sen vuoksi lokakuun 2010 valmistumispäivästä alkaen valmistuneille annetaan tutkintotodistusten yhteydessä myös seuraava liite, jonka tekstin on laatinut kehitysjohtaja Päivi Jaatinen:
"AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JA YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ JA TUTKINTOJEN TUOTTAMA KELPOISUUS
Ammattikorkeakoulututkintojen asema
Ammattikorkeakoulututkintojen asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja niiden tuottama kelpoisuus on määritelty lainsäädännössä.
Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 411/2005 ja 564/2009 18§) määrittelee ammatti-korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot seuraavasti:
18 § Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tämä lakipykälä määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon (perustutkinto) ja yliopistossa suoritettavan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) samantasoisiksi tutkinnoiksi. Samoin se rinnastaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ja yliopistossa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) toisiinsa.
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 426/2005) seuraavasti:
10 § Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkea-koulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;
………………………………………
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, …… ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Asetus määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi. Samoin se määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi."
Anne
Ammattikorkeakoulu on duaalijärjestelmään (ammatti-/tiedekorkeakoulu) kuuluva korkeakoulu, jossa ei ole nuorisoastetta. Joudumme kyllä "nuorten" ja aikuiskoulutuksen erottaaksemme puhumaan "nuorten koulutuksesta", vaikka kaikki meillä opiskelevat ovat aikuisia ja myös ns. nuorten koulutuksessa opiskelee monen ikäisiä.
Käytännössä aikuiskoulutuksessa ikäjakauma painottuu vanhemmin, ja se on suunniteltu työssäkäyville työn ohessa suoritettavaksi. Lisäksi aikuissovellus rakentuu aiemman tutkinnon päälle. Tutkinnon laajuus on sama kuin nuorten koulutuksessa, mutta opiskeluaika hyväksilukujen myötä lyhyempi.
- - -
Myös työnantajilla on edelleen epäselvyyttä ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Sen vuoksi lokakuun 2010 valmistumispäivästä alkaen valmistuneille annetaan tutkintotodistusten yhteydessä myös seuraava liite, jonka tekstin on laatinut kehitysjohtaja Päivi Jaatinen:
"AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JA YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ JA TUTKINTOJEN TUOTTAMA KELPOISUUS
Ammattikorkeakoulututkintojen asema
Ammattikorkeakoulututkintojen asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja niiden tuottama kelpoisuus on määritelty lainsäädännössä.
Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 411/2005 ja 564/2009 18§) määrittelee ammatti-korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot seuraavasti:
18 § Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tämä lakipykälä määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon (perustutkinto) ja yliopistossa suoritettavan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) samantasoisiksi tutkinnoiksi. Samoin se rinnastaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ja yliopistossa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) toisiinsa.
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 426/2005) seuraavasti:
10 § Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkea-koulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;
………………………………………
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, …… ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Asetus määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi. Samoin se määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi."
Anne
2010/10/05
Mitä osaaminen on?
Tämä blogiteksti on kirjoitettu SAMKin "missä vain hankitun" osaamisen tunnistamispäivässä.
On oltava käsitys osaamisesta. Ilman sitä ei voi olla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Mitä osaaminen (competence) on?
Onko se itsestään selvää? Ovatko opetussuunnitelmamme osaamisperustaisia vai kuvittelemmeko vain niin? Ovatko osaamistavoitteet merkityksellisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä? Miten osaamista arvioidaan? Arvioimmeko aina osaamista vai tulemmeko arvioineeksi jotakin muuta?
AHOTin periaate on yksinkertainen: Jos joku jo osaa jotain, ei tarvitse enää istua koulunpenkillä, vaan osaamisensa voi osoittaa.
Kysymys on osaamisen tunnistamisesta. Aiemmin tai muualla vai nyt ja täällä - osaamisen kannalta se ei ole merkityksellistä.
Kun tutkintotodistus annetaan opiskelijalle, mitä me väitämme?
Kiitos virinneestä keskustelusta kaikille mukana olleille. Edellä kirjoittamani oli vain lähtökohtaa, osin toistan tässä sitä mitä ennenkin. Keskustelut veivät taas eteenpäin.
Anne
PS. Olisin liittänyt tähän laulun "Mitä sinä tänään koulussa opit", mutta
sitä ei ollut youtubessa. Ajatella, jotakin ei ole siellä. Heh.
On oltava käsitys osaamisesta. Ilman sitä ei voi olla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Mitä osaaminen (competence) on?
Onko se itsestään selvää? Ovatko opetussuunnitelmamme osaamisperustaisia vai kuvittelemmeko vain niin? Ovatko osaamistavoitteet merkityksellisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä? Miten osaamista arvioidaan? Arvioimmeko aina osaamista vai tulemmeko arvioineeksi jotakin muuta?
AHOTin periaate on yksinkertainen: Jos joku jo osaa jotain, ei tarvitse enää istua koulunpenkillä, vaan osaamisensa voi osoittaa.
Kysymys on osaamisen tunnistamisesta. Aiemmin tai muualla vai nyt ja täällä - osaamisen kannalta se ei ole merkityksellistä.
Kun tutkintotodistus annetaan opiskelijalle, mitä me väitämme?
Kiitos virinneestä keskustelusta kaikille mukana olleille. Edellä kirjoittamani oli vain lähtökohtaa, osin toistan tässä sitä mitä ennenkin. Keskustelut veivät taas eteenpäin.
Anne
PS. Olisin liittänyt tähän laulun "Mitä sinä tänään koulussa opit", mutta
sitä ei ollut youtubessa. Ajatella, jotakin ei ole siellä. Heh.
Subscribe to:
Posts (Atom)
Posts
