Olen kotiutunut matkalta - enkä nyt ihan heti suunnittele lähteväni Japaniin. Mutta Japani on muuten ajankohtainen, sillä Tampereen teknillinen yliopisto järjestää Porissa Japanin kieli ja kulttuuri -kokonaisuuden. 15 opintopisteen kokonaisuudesta voi tehdä myös osia.
Japani-opinnot ovat mahdollisia myös SAMKin opiskelijoille, sillä opintopaketista on tehty JOO-sopimus eli sopimus joustavasta opinto-oikeudesta.
Ensimmäiselle opintojaksolle ilmoittaumisella on jo kiirus: sen pitäisi tapahtua nyt - siis tammikuun loppuun mennessä. Syksyn opintoja voi vielä pohtia rauhassa. (Ks. ohjelman runko alla.)
Tämä on hyvä esimerkki mielenkiintoisista ja varsin monipuolisista oppimismahdollisuuksista Satakunnassa. Ja liittyy tiiviisti päivän teemaan, joka on yhteistyöllä tuloksia.
Onegai shimasu,
Anne
PS. Japanin kieleen ja kulttuuriin liittyvät opintojaksot TTY Porissa:
Kevät 2009
- Johdatus japanilaiseen kulttuuriin ja kieleen (3 op), ke klo 13.15-15.45
Syksy 2009
- Japanilainen kulttuuri (3 op), päiväopetus
- Japanin kielen alkeiskurssi I (3 op), iltaopetus
Kevät 2010
- Japanin poliittinen kulttuuri, yhteiskunta ja talousjärjestelmä (3 op), päiväopetus
- Japanin kielen alkeiskurssi (3 op), iltaopetus
Lisätietoja SAMKissa voi kysyä opintoasiainpäällikkö Janne Santalalta.
2009/01/30
2009/01/28
On my way home / Matkapäiväkirja, osa 5
Greetings from Schiphol, I'm on my way home. It has been great time in the Netherlands. I have really got a lot for my work - and of course personally too, as always. I had good discussions and chats, both planned and improvised. There are quite a lot of things in my head and notes I shall discuss here (elsewhere) later on - of course aiming to that it carries fruit in the future. Mutually.
And if you are interested in an exchange period, let it be student, teacher or staff exchange, do not hesitate. As a colleague said when I interviewed her for SAMK's staff magazine Polyfonia last fall: just give it a try.
I'm tired but happy.
Yours, Anne
And if you are interested in an exchange period, let it be student, teacher or staff exchange, do not hesitate. As a colleague said when I interviewed her for SAMK's staff magazine Polyfonia last fall: just give it a try.
I'm tired but happy.
Yours, Anne
Matkapäiväkirja, osa 5
Tarjoilen taas yhden siivun matkastani - tälla kertaa vähän opiskelija-asioita.
Saxionissa tapasin opiskelijakunnan puheenjohtajan, yhden heistä. (Systeemi on erilainen kuin Suomessa, opiskelijakuntia on yhdessä korkeakoulussa useita.) Vertaistuutorointimme herätti kovasti kiinnostusta. Puhuimme tietysti myos siitä, miltä vahvasti käytäntoon sitoutunut opiskelu näyttää opiskelijoiden näkokulmasta.
Zuidissa seurasin hetken ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden itsenäisiä harjoituksia. Opiskelijat harjoittelivat - potilaan tilan mukaan - joko toisillaan tai dummyilla. Yksi pari sai tietysti miellyttävän lisätehtävan selostaa ulkomaiselle vieraalle englanniksi sen, mitä he tekivät ja miksi. No, tältä parilta sekin sujui siinä sivussa. Pari käytävällä kohdattua insinooriopiskelijaa sai kertoa vähän omasta siivestään. Opiskelijoita oli kyllä isompi joukko, mutta pari valikoitui puhemiehiksi. Kivaa kun tädit tulevat säikyttelemään...
Zuidissa oltiin kaikissa kaupungeissa alettu rakentaa ja sisustaa aula- ja muita tiloja niin, että opiskelijat viihtyisivät niissä sekä opiskelemassa että muuten tapaamassa toisiaan. Näin oltiin jo tehty Saxionissa, ainakin Small Business and Retail Management -ohjelman tiloissa. Kirjastoissa oli tilaa sekä hiljaiselle että ryhmätyolle. Monessa paikassa myos luokat ja neuvotteluhuoneet olivat opiskelijoiden varattavissa tietyn maksimiajan kerrallaan.
Tänään kotimatkalle, mukavaa vaihteeksi sekin! :)
Anne
PS. Vielä rakennuksista: yhdellä Zuydin Maastrichtin kampuksista on remontti meneillään. Kampus, jolla opiskelellaan mm. liiketoiminnan koulutusohjelmissa, osan isoa rakennusta muodostaa entinen luostari. Luentosali - jota sitäkin joskus tarvitaan - on rakennettu kappeliin, suojellun rakennuksen vanhat muodot säilyttäen.
Saxionissa tapasin opiskelijakunnan puheenjohtajan, yhden heistä. (Systeemi on erilainen kuin Suomessa, opiskelijakuntia on yhdessä korkeakoulussa useita.) Vertaistuutorointimme herätti kovasti kiinnostusta. Puhuimme tietysti myos siitä, miltä vahvasti käytäntoon sitoutunut opiskelu näyttää opiskelijoiden näkokulmasta.
Zuidissa seurasin hetken ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden itsenäisiä harjoituksia. Opiskelijat harjoittelivat - potilaan tilan mukaan - joko toisillaan tai dummyilla. Yksi pari sai tietysti miellyttävän lisätehtävan selostaa ulkomaiselle vieraalle englanniksi sen, mitä he tekivät ja miksi. No, tältä parilta sekin sujui siinä sivussa. Pari käytävällä kohdattua insinooriopiskelijaa sai kertoa vähän omasta siivestään. Opiskelijoita oli kyllä isompi joukko, mutta pari valikoitui puhemiehiksi. Kivaa kun tädit tulevat säikyttelemään...
Zuidissa oltiin kaikissa kaupungeissa alettu rakentaa ja sisustaa aula- ja muita tiloja niin, että opiskelijat viihtyisivät niissä sekä opiskelemassa että muuten tapaamassa toisiaan. Näin oltiin jo tehty Saxionissa, ainakin Small Business and Retail Management -ohjelman tiloissa. Kirjastoissa oli tilaa sekä hiljaiselle että ryhmätyolle. Monessa paikassa myos luokat ja neuvotteluhuoneet olivat opiskelijoiden varattavissa tietyn maksimiajan kerrallaan.
Tänään kotimatkalle, mukavaa vaihteeksi sekin! :)
Anne
PS. Vielä rakennuksista: yhdellä Zuydin Maastrichtin kampuksista on remontti meneillään. Kampus, jolla opiskelellaan mm. liiketoiminnan koulutusohjelmissa, osan isoa rakennusta muodostaa entinen luostari. Luentosali - jota sitäkin joskus tarvitaan - on rakennettu kappeliin, suojellun rakennuksen vanhat muodot säilyttäen.
2009/01/26
Matkapäiväkirja, osa 4
Terveisiä Tekatriaan, Terraan, Agoraan ja kaikkiin muihinkin opiskelijaravintoloihimme: Todella hienoa, että tarjoatte opiskelijolle kunnon ruokaa - hyvää, terveellistä ja edullista. Tämä on suora lainaus, joskin vapaa käännös, tämän päivän keskustelusta.
Tänään siis ensimmäinen päivä Zuydissä, joka sijaitsee kolmessa kaupungissa: Maastrictissa, Heerlenissa ja Sittardissa. Heerlenissä minua riemastutti aulakahvila, joka tarjoili vain reilun kaupan teetä ja kahvia - ja vähän pikkuleipiä ja sen sellaista. Fair trade cappuccino on melkoista luksusta! Sisustus yksinkertainen - seisomapöytä ja pikkupöydät värikkäine kuutiotuoleineen. Katsotaan, muistanko kuvata. Jos muistan, liitän kuvan tänne reissuvihkooni. Lounaalla kävimme sämpylöillä opiskelijoiden harjoitteluravintolassa. Sekin on tärkeä asia: mielestäni meidän pitäisi enemmän käyttää eri koulutusohjelmien opiskelijoiden osaamista SAMKissa - tarjota ohjattuja oppimistilaisuuksia.
Ainakaan rakennuksesta ei täkäläisten rakennusinsinöörien opiskelumotivaatio ole kiinni. Hollannin korkeakoulut ovat kaiken kaikkiaan esittäneet todella kiinnostavia esimerkkeja uudis- ja korjausrakentamisesta, niin Saxion, Zuyd (Heerlen) kuin Maastrichtin yliopistokin, jonka aulatilaa pääsin tänään sattumoisin ihailemaan.
Liikuin - tässä - tänäänkin koulutuksen liepeilla. Itse koulutuksesta myöhemmin, kun vähän järjestelen ajatuksiani. Toki teen täällä vähän muutakin kuin syön ja pällistelen ympärilleni. (Ja mitä tulee skandeihin, vanha kunnon "ctrl-c ctrl-v" - näppäinyhdistelmä auttaa pulasta.)
Anne
Tänään siis ensimmäinen päivä Zuydissä, joka sijaitsee kolmessa kaupungissa: Maastrictissa, Heerlenissa ja Sittardissa. Heerlenissä minua riemastutti aulakahvila, joka tarjoili vain reilun kaupan teetä ja kahvia - ja vähän pikkuleipiä ja sen sellaista. Fair trade cappuccino on melkoista luksusta! Sisustus yksinkertainen - seisomapöytä ja pikkupöydät värikkäine kuutiotuoleineen. Katsotaan, muistanko kuvata. Jos muistan, liitän kuvan tänne reissuvihkooni. Lounaalla kävimme sämpylöillä opiskelijoiden harjoitteluravintolassa. Sekin on tärkeä asia: mielestäni meidän pitäisi enemmän käyttää eri koulutusohjelmien opiskelijoiden osaamista SAMKissa - tarjota ohjattuja oppimistilaisuuksia.
Ainakaan rakennuksesta ei täkäläisten rakennusinsinöörien opiskelumotivaatio ole kiinni. Hollannin korkeakoulut ovat kaiken kaikkiaan esittäneet todella kiinnostavia esimerkkeja uudis- ja korjausrakentamisesta, niin Saxion, Zuyd (Heerlen) kuin Maastrichtin yliopistokin, jonka aulatilaa pääsin tänään sattumoisin ihailemaan.
Liikuin - tässä - tänäänkin koulutuksen liepeilla. Itse koulutuksesta myöhemmin, kun vähän järjestelen ajatuksiani. Toki teen täällä vähän muutakin kuin syön ja pällistelen ympärilleni. (Ja mitä tulee skandeihin, vanha kunnon "ctrl-c ctrl-v" - näppäinyhdistelmä auttaa pulasta.)
Anne
2009/01/24
Hollannin matkapaivakirja, osa 3
On tama mielenkiintoista ja antoisaa tama matkalla olo. (Tulikin jo toisessa sanassa ilmi, etta taman tekstin haaste on valttaa "skandeja". Ne eivat tule hollantilaisen nappaimiston takaa ihan helposti.)
Takana kaksi paivaa Hogeschool Saxionissa Enschedessa. Tanaan junamatkapaiva. Hollannin maantieteellisen suuruuden huomaa heti kun matkustaa rajalta rajalle. Olen Maastrichtissa, edessa muutama paiva Hogeschool Zuydissa.
Ihmisia, keskusteluja. Keskustelujen lisaksi antina on tietysti kaikenlaista muutakin, kuten eri kulttuurien erilaisia tapoja. Otetaan nyt ensimmaiseksi lounaskulttuuri - se on aika lahella omaa napaa. Torstain lounas oli hauska: lounastapaaminen "toimialajohtajan" (dean) ja varajohtajan yhteisessa tyohuoneessa. Isannat kattoivat poytaan sampylat ja pullaa maidon ja piiman kera. Kahvia ja teeta noudettiin haluaville. Jalkiruuaksi hedelmia. Mutkatonta.
Perjantaina lounas opiskelijaruokalasta, kaupasta, jonka valikoimiin kuului muun muassa leipaa, jukurttia, hedelmia, salaattia ja keittoa. Poydat olivat kaupan ulkopuolella. Take away -tyylia, kertakayttoisista ruokailuvalineista miinuspisteita. Aivan julmetun hyvaa oli jukurtin, vaniljaisen vanukkaan ja hedelmien yhdistelma.
Taalla syodaan paljon taytettyja sampyloita. Joka toinen ihminen mussuttaa niita junassa. Kotoisaa, tunnen kuuluvani joukkoon. Joidenkin leipien valiin selvasti on kulttuurisesti normaalia laittaa sinappia. Vau!
Palanpainikkeen suhteen Enschede on Pori: vain yksi olut on oikea olut. Itse olen maitonaisia, mutta kulttuurista ohjausta toki sain.
On eroja, on yhtalaisyyksia. Ihmiset kylla ovat kaikkialla samoja. Monenlaisia, ei sen puoleen.
Anne
Takana kaksi paivaa Hogeschool Saxionissa Enschedessa. Tanaan junamatkapaiva. Hollannin maantieteellisen suuruuden huomaa heti kun matkustaa rajalta rajalle. Olen Maastrichtissa, edessa muutama paiva Hogeschool Zuydissa.
Ihmisia, keskusteluja. Keskustelujen lisaksi antina on tietysti kaikenlaista muutakin, kuten eri kulttuurien erilaisia tapoja. Otetaan nyt ensimmaiseksi lounaskulttuuri - se on aika lahella omaa napaa. Torstain lounas oli hauska: lounastapaaminen "toimialajohtajan" (dean) ja varajohtajan yhteisessa tyohuoneessa. Isannat kattoivat poytaan sampylat ja pullaa maidon ja piiman kera. Kahvia ja teeta noudettiin haluaville. Jalkiruuaksi hedelmia. Mutkatonta.
Perjantaina lounas opiskelijaruokalasta, kaupasta, jonka valikoimiin kuului muun muassa leipaa, jukurttia, hedelmia, salaattia ja keittoa. Poydat olivat kaupan ulkopuolella. Take away -tyylia, kertakayttoisista ruokailuvalineista miinuspisteita. Aivan julmetun hyvaa oli jukurtin, vaniljaisen vanukkaan ja hedelmien yhdistelma.
Taalla syodaan paljon taytettyja sampyloita. Joka toinen ihminen mussuttaa niita junassa. Kotoisaa, tunnen kuuluvani joukkoon. Joidenkin leipien valiin selvasti on kulttuurisesti normaalia laittaa sinappia. Vau!
Palanpainikkeen suhteen Enschede on Pori: vain yksi olut on oikea olut. Itse olen maitonaisia, mutta kulttuurista ohjausta toki sain.
On eroja, on yhtalaisyyksia. Ihmiset kylla ovat kaikkialla samoja. Monenlaisia, ei sen puoleen.
Anne
2009/01/23
A Monkey in a Circus
There is a circus. And there is a monkey. The monkey is riding a bicycle. The audience is applauding, because it thinks that the monkey can ride the bicycle. But it can't. If it would go to the city it would be overdriven in the third crossroads. It is able to do just the trick in the familiar arena.
We have to teach our students to think themselves and to cope in completely new situations. Lots of guidance is needed here, not easy and ready-made answers.
That's competence based learning. Handbook for dummies, the brief illustrated edition.
I had a good conversation with Mr. Hammer in Saxion today. That's where the monkey came.
Yours,
A.
We have to teach our students to think themselves and to cope in completely new situations. Lots of guidance is needed here, not easy and ready-made answers.
That's competence based learning. Handbook for dummies, the brief illustrated edition.
I had a good conversation with Mr. Hammer in Saxion today. That's where the monkey came.
Yours,
A.
2009/01/22
Greetings from Staff Exchange
At the moment I find myself in Enschede in the Netherlands. I'm visiting the Saxion University of Applied Sciences, and I really enjoy my stay here – the discussions, the milieu. Saxion has an amazing building, which pleases the adventurous eye both outdoors and indoors, and really welcomes you in. And, if you were to look at it from a bird perspective, you would see the new wings forming a bunch of tulips. We really are in the Netherlands!
I like the way people here say that they are proud of the building. It's planned in a way that the rooms are quite flexible for group work, lectures and such - and even for gymnastics if wanted. And, moreover, it's planned in a way that should motivate the students to stay their whole working day there even when they don't have lectures. There are student groups everywhere, at the computers, around the tables. Door is open to the teachers' room, and the students can go and get guidance from their teachers when they want to. (Of course nobody can be present all the time, that's reality - but I think you know what I mean.)
The building is fine. Fine. Is it enough? As the dean said, the most important thing is the people and their way of working. There was one person he highlighted. The lady behind the information desk knows “everything”, or if not, she knows whom to ask, and that helps the students' (and the staff's) life a lot.
That’s all for now, but it is just my first day here…
Yours,
Anne
PS. The weather here today: windy and rainy at the moment, windy and sunny in the morning. Quite cosy – you really don’t feel too homesick.
I like the way people here say that they are proud of the building. It's planned in a way that the rooms are quite flexible for group work, lectures and such - and even for gymnastics if wanted. And, moreover, it's planned in a way that should motivate the students to stay their whole working day there even when they don't have lectures. There are student groups everywhere, at the computers, around the tables. Door is open to the teachers' room, and the students can go and get guidance from their teachers when they want to. (Of course nobody can be present all the time, that's reality - but I think you know what I mean.)
The building is fine. Fine. Is it enough? As the dean said, the most important thing is the people and their way of working. There was one person he highlighted. The lady behind the information desk knows “everything”, or if not, she knows whom to ask, and that helps the students' (and the staff's) life a lot.
That’s all for now, but it is just my first day here…
Yours,
Anne
PS. The weather here today: windy and rainy at the moment, windy and sunny in the morning. Quite cosy – you really don’t feel too homesick.
2009/01/19
Prosessit kuntoon
Tämän päivän työt liittyivät enempi vähempi siihen, että viestit kulkisivat ja asiat toimisivat. (No jaa, minkä päivän työt eivät liittyisi?)
Aamupäivällä "rehtorin toimisto ja yhteiset palvelut" tapasivat opiskelijakunnan uuden hallituksen ja osan edustajistoa - jotta tiedettäisiin mitä kukin tekee ja kehen milloinkin kannattaa olla yhteydessä, puolin ja toisin. Viestinvaihtoa jatketaan tietysti koko ajan, muun muassa likimain kerran kuukaudessa "kahveilla", jossa juttu kulkee epämuodollisen tehokkaasti.
Iltapäivällä hetki opetussuunnitelmaprosessin kimpussa. Kehittämisehdotuksia on saatu sisäisessä auditoinnissa, ja nyt pieni ryhmä aloitti OPS-prosessin selventämisen. Jos teillä on ideoita siitä, miten esimerkiksi työelämältä ja opiskelijoilta saatu palaute OPSin sisällöistä ja meiltä valmistuvien osaamisesta kirjattaisiin näppärästi seuraavan OPSin suunnittelua varten, niin laittakaa minulle postia - tai kommentteja tähän. Jokaisella koulutusohjelmalla voisi olla oma ideapankki?
Mehän saamme palautetta - silloin kun saamme - lennossa, milloin missäkin, ja se jää todella haaviin ja uuden työn pohjaksi harmittavan harvoin.
Kuulumisiin,
Anne
Aamupäivällä "rehtorin toimisto ja yhteiset palvelut" tapasivat opiskelijakunnan uuden hallituksen ja osan edustajistoa - jotta tiedettäisiin mitä kukin tekee ja kehen milloinkin kannattaa olla yhteydessä, puolin ja toisin. Viestinvaihtoa jatketaan tietysti koko ajan, muun muassa likimain kerran kuukaudessa "kahveilla", jossa juttu kulkee epämuodollisen tehokkaasti.
Iltapäivällä hetki opetussuunnitelmaprosessin kimpussa. Kehittämisehdotuksia on saatu sisäisessä auditoinnissa, ja nyt pieni ryhmä aloitti OPS-prosessin selventämisen. Jos teillä on ideoita siitä, miten esimerkiksi työelämältä ja opiskelijoilta saatu palaute OPSin sisällöistä ja meiltä valmistuvien osaamisesta kirjattaisiin näppärästi seuraavan OPSin suunnittelua varten, niin laittakaa minulle postia - tai kommentteja tähän. Jokaisella koulutusohjelmalla voisi olla oma ideapankki?
Mehän saamme palautetta - silloin kun saamme - lennossa, milloin missäkin, ja se jää todella haaviin ja uuden työn pohjaksi harmittavan harvoin.
Kuulumisiin,
Anne
2009/01/15
Tarinoita, kertomuksia, ohjausta
Osaatko kertoa tarinan, kysyy puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki viimeisimmässä Circle-lehdessä. No en osaa. Tai ei ole mitään mielessä. Koko alkuvuosi bloggaamattakin, Torkin - vanhan kotikylän pojan - kysymys ja neuvot mielessä pyörien: kerro ihmisistä, dramatisoi, kuvita tarinasi. Tarina kiehtoo ja vaivaa minua.
Aloin lukea. Silmäilin eilen Jussi Onnismaan kirjaa Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Siellä tulivat eteen kertomukset. Eri asia tässä tapauksessa, mutta silti vähän sama suunta kuin tarinoissa - kertomisesta on kyse. Tässä narratiivisuuden mielessä oikeastaan mikä tahansa juttu on kertomus, sen ihmisen sen hetkinen kuvaus jostakin asiasta.
Aloin ajatella opinnäytetöitä ja niiden ohjaamista. Ne ovat keskeisessä roolissa kevätkauden töissäni. Opinnäytetyön kirjoittamisohjeet päivitetään. Ohjaajille järjestetään koulutusta. Plagioinninesto-ohjelmakin otetaan jossain vaiheessa käyttöön. Ja jotain muutakin varmaan listalle tulee.
Aiheesta tulee riittämään juttua. Aloitan tällä, irrallisella pätkällä - idea on lainattu Onnismaalta:
Jos opinnäytetyön tekeminen kiikastaa, venyy ja viivästyy, voi miettiä - ja on monissa paikoissa mietittykin - millä metaforalla, vertauksella, tekemistään ja itseään opinnäytetyön tekijänä kuvaa. Metaforat kummasti tiivistävät jotain olennaista omasta tekemisestä ja voivat auttaa ymmärtämään ja mahdollisesti jopa muuttamaan sitä. Oikeastaan metaforiaan voisi miettiä jo aloittaessaan... ettei metafora olisi ainakaan tervanjuontia.
Eiköhän se tarinakin vielä tule.
Anne
Aloin lukea. Silmäilin eilen Jussi Onnismaan kirjaa Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Siellä tulivat eteen kertomukset. Eri asia tässä tapauksessa, mutta silti vähän sama suunta kuin tarinoissa - kertomisesta on kyse. Tässä narratiivisuuden mielessä oikeastaan mikä tahansa juttu on kertomus, sen ihmisen sen hetkinen kuvaus jostakin asiasta.
Aloin ajatella opinnäytetöitä ja niiden ohjaamista. Ne ovat keskeisessä roolissa kevätkauden töissäni. Opinnäytetyön kirjoittamisohjeet päivitetään. Ohjaajille järjestetään koulutusta. Plagioinninesto-ohjelmakin otetaan jossain vaiheessa käyttöön. Ja jotain muutakin varmaan listalle tulee.
Aiheesta tulee riittämään juttua. Aloitan tällä, irrallisella pätkällä - idea on lainattu Onnismaalta:
Jos opinnäytetyön tekeminen kiikastaa, venyy ja viivästyy, voi miettiä - ja on monissa paikoissa mietittykin - millä metaforalla, vertauksella, tekemistään ja itseään opinnäytetyön tekijänä kuvaa. Metaforat kummasti tiivistävät jotain olennaista omasta tekemisestä ja voivat auttaa ymmärtämään ja mahdollisesti jopa muuttamaan sitä. Oikeastaan metaforiaan voisi miettiä jo aloittaessaan... ettei metafora olisi ainakaan tervanjuontia.
Eiköhän se tarinakin vielä tule.
Anne
Subscribe to:
Posts (Atom)
Posts
