Sosiaalisen median tietoturvaohje on valmistunut, ja sen saa luettavakseen valtiovarainministerön sivuilta. Oman kiinnostukseni herättivät ensimmäisenä liitteissä olevat 10 ohjetta käyttäjälle ja esimerkki sosiaalisen median käyttöpolitiikasta.
Sopivan sosiaalista uutta vuotta, mediassa ja kasvokkain.
Anne
2010/12/31
2010/12/22
2010/12/17
Tutkinnonuudistuksen arvionti - terveiset stadista
Keskiviikkona julkistettiin KKA:n tekemän tutkinnonuudistuksen arvionnin raportti.
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa oli paitsi esittely- myös kommenttiosuus. Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara puhui hyvin ja opiskelijalähtöisesti. Nostan pari juttua, joita on hyvä pohtia:
- Opiskelijoiden kokemus siitä, että opinnot kuormittavat, on kasvanut. Silti vaatimustasoa pitäisi heidän mielestään nostaa.
- Opiskelija ei ole asiakas, vaan yliopisto[korkeakoulu]yhteisön jäsen. Miten ensimmäisen vuoden opiskelijat otetaan vastaan? Miten otetaan käyttöön opiskelijoissa oleva valtava muutosvoima?
- Halutaan, että opiskelijat liikkuvat ulkomaille, mutta silti on haaste, että muuallakin kuin omassa opetuksessa saatu osaaminen nähdään ja hyväksytään.
SYLlin puheenjohtaja Matti Parpalalta vielä yksi nosto: Halutaanko lyhentää opintoaikoja vai laajentaa tutkintoja? On valittava.
--- Muutamassakin kommentissa todettiin, että ydinainesanalyysejä kyllä tehtiin, ja sen jälkeen vain pakattiin tutkintoihin lisää tavaraa. Näinhän sen ei pitänyt olla. Kaikkea osaavia korkeakouluista valmistuneiden tuskin tarvitsee olla, mutta miten taataan valmiudet oppia - ja muistetaan, että perustutkinnon jälkeenkin voi kouluttautua?
---Tässä nopeat muistiinpanot. Nyt kipin kapin kokoukseen.
Mukavaa sopivan joutilasta viikonloppua!
Anne
PS. Ylempää AMKia arviointiryhmä ehdottaa maisteri (AMK):ksi.
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa oli paitsi esittely- myös kommenttiosuus. Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara puhui hyvin ja opiskelijalähtöisesti. Nostan pari juttua, joita on hyvä pohtia:
- Opiskelijoiden kokemus siitä, että opinnot kuormittavat, on kasvanut. Silti vaatimustasoa pitäisi heidän mielestään nostaa.
- Opiskelija ei ole asiakas, vaan yliopisto[korkeakoulu]yhteisön jäsen. Miten ensimmäisen vuoden opiskelijat otetaan vastaan? Miten otetaan käyttöön opiskelijoissa oleva valtava muutosvoima?
- Halutaan, että opiskelijat liikkuvat ulkomaille, mutta silti on haaste, että muuallakin kuin omassa opetuksessa saatu osaaminen nähdään ja hyväksytään.
SYLlin puheenjohtaja Matti Parpalalta vielä yksi nosto: Halutaanko lyhentää opintoaikoja vai laajentaa tutkintoja? On valittava.
--- Muutamassakin kommentissa todettiin, että ydinainesanalyysejä kyllä tehtiin, ja sen jälkeen vain pakattiin tutkintoihin lisää tavaraa. Näinhän sen ei pitänyt olla. Kaikkea osaavia korkeakouluista valmistuneiden tuskin tarvitsee olla, mutta miten taataan valmiudet oppia - ja muistetaan, että perustutkinnon jälkeenkin voi kouluttautua?
---Tässä nopeat muistiinpanot. Nyt kipin kapin kokoukseen.
Mukavaa sopivan joutilasta viikonloppua!
Anne
PS. Ylempää AMKia arviointiryhmä ehdottaa maisteri (AMK):ksi.
2010/11/26
Tehtävä meille?
Brändiryhmän maaraporttiin vilkaisun ensimmäinen tuntuma: ei paha. Vaikuttaa tuoreelta.
Ihan alkuun voi vaikka seurata sykkivää linkkiä ja aloittaa esityksen. Visuaalisesti orientoituneet saanevat siitäkin iloa.
Mitä tästä opimme? Tehtävä SAMKille? Tehtävä minulle?
Paneuduttava lisää.
Anne
PS. Read the final report of the Country Brand Delegation here:
Mission for Finland - How Finland will demonstrate its strengths
by solving the world’s most Wicked problems.
Ihan alkuun voi vaikka seurata sykkivää linkkiä ja aloittaa esityksen. Visuaalisesti orientoituneet saanevat siitäkin iloa.
Mitä tästä opimme? Tehtävä SAMKille? Tehtävä minulle?
Paneuduttava lisää.
Anne
PS. Read the final report of the Country Brand Delegation here:
Mission for Finland - How Finland will demonstrate its strengths
by solving the world’s most Wicked problems.
2010/11/25
"Yrittäjäksi jo opiskeluaikana"
Uutiskatsaukseni tänään:
Satakunnan Kansa kertoi taloussivullaan Mika Anttosesta, joka ostaa Suomen ja Ruotsin Shellit. ST1 hänellä jo on, mukaan lukien Biofuels-tehtaat.
Nostan jutusta korkeakoulu- ja työyhteisöosaamisen näkökulmasta pari kiinnostavaa kohtaa:
1) Perusti Keele Oy:n opiskeluaikana harjoitustyönä. Keele on se firma, joka omistaa ST1-asemat. Ripaus hulluutta: Nimi tulee takavuosien jääkiekkomaalivahti Anton Kehlestä.
2) Sanoo olevansa "höpöhöpö-insinööri". On siis opiskellut TKK:ssa muutakin kuin tekniikkaa. Oman alan laajentaminen on monille hyvästä.
3) Anttosella ei ole työhuonetta, vaan työpiste työntekijöiden joukossa. Johtaja näkyy ja on lähestyttävissä, silloin kun on "talossa". Muuten hän tekee töitä kotona.
Minua viehättää se, että Anttonen tietää selvästi mikä hänelle on tärkeää, toimii sen mukaisesti ja saa aikaan. Oman itsen, lasten ja puolison arvostus myös näkyvät.
Anne
PS. Eilen suljin selaimen kesken tämän kirjoittamisen, eikä se avautunut uudestaan. Älykäs ohjelmisto ilmoittaa, että on syytä lähteä töistä hyvissä ajoin. Tykkään. Otsikko on muuten SAMKin yrityskiihdyttämön slogan.
Satakunnan Kansa kertoi taloussivullaan Mika Anttosesta, joka ostaa Suomen ja Ruotsin Shellit. ST1 hänellä jo on, mukaan lukien Biofuels-tehtaat.
Nostan jutusta korkeakoulu- ja työyhteisöosaamisen näkökulmasta pari kiinnostavaa kohtaa:
1) Perusti Keele Oy:n opiskeluaikana harjoitustyönä. Keele on se firma, joka omistaa ST1-asemat. Ripaus hulluutta: Nimi tulee takavuosien jääkiekkomaalivahti Anton Kehlestä.
2) Sanoo olevansa "höpöhöpö-insinööri". On siis opiskellut TKK:ssa muutakin kuin tekniikkaa. Oman alan laajentaminen on monille hyvästä.
3) Anttosella ei ole työhuonetta, vaan työpiste työntekijöiden joukossa. Johtaja näkyy ja on lähestyttävissä, silloin kun on "talossa". Muuten hän tekee töitä kotona.
Minua viehättää se, että Anttonen tietää selvästi mikä hänelle on tärkeää, toimii sen mukaisesti ja saa aikaan. Oman itsen, lasten ja puolison arvostus myös näkyvät.
Anne
PS. Eilen suljin selaimen kesken tämän kirjoittamisen, eikä se avautunut uudestaan. Älykäs ohjelmisto ilmoittaa, että on syytä lähteä töistä hyvissä ajoin. Tykkään. Otsikko on muuten SAMKin yrityskiihdyttämön slogan.
2010/10/28
Osaajien - ja oppimisen - tarinoita
Opetushallituksen Osaaja-lehden uusi numero on ilmestynyt. Se tiedottaa europassista. Kuulostaa kuivakkaalta. Mutta ei ole, ainakaan kokonaan - luin vasta yhden jutun.
Lehti on tarkoitettu osaajille, siis esimerkiksi meiltä valmistuneille, mutta myös opettajille ja ohjaajille. Luin itse heti Kuinka erottua työhaussa -linkistä avautuvan jutun: realistinen ja rohkaiseva juttu työnhakijoille, nuorille ja vanhoille. Suosittelen. Erinomainen juttu meidän opiskelijoillemme.
En aikonutkaan lukea kaikkia juttuja, mutta alkavat selatessa vaikuttaa mielenkiintoisilta. Tarinoita.
Nyt sitten luin jo toisenkin jutun...
There is also an article in English: "Studying abroad – a step towards independence." A good story.
Anne
Lehti on tarkoitettu osaajille, siis esimerkiksi meiltä valmistuneille, mutta myös opettajille ja ohjaajille. Luin itse heti Kuinka erottua työhaussa -linkistä avautuvan jutun: realistinen ja rohkaiseva juttu työnhakijoille, nuorille ja vanhoille. Suosittelen. Erinomainen juttu meidän opiskelijoillemme.
En aikonutkaan lukea kaikkia juttuja, mutta alkavat selatessa vaikuttaa mielenkiintoisilta. Tarinoita.
Nyt sitten luin jo toisenkin jutun...
There is also an article in English: "Studying abroad – a step towards independence." A good story.
Anne
2010/10/27
Mieltä työssä
... ja työmieltä: Mielenterveyskuntoutujat takaisin työelämään.
Sivut puhukoon puolestaan, ne ovat mielestäni hyvät. Linkitän siis SAMKin hallinnoiman Työmieli-hankkeen nettisivuille.
The main task of the Mood For Work -project is to inform employers about the mental health rehabilitees as a potential labour for enterprises. There is information even in English on the site.
Regards,
Anne
Sivut puhukoon puolestaan, ne ovat mielestäni hyvät. Linkitän siis SAMKin hallinnoiman Työmieli-hankkeen nettisivuille.
The main task of the Mood For Work -project is to inform employers about the mental health rehabilitees as a potential labour for enterprises. There is information even in English on the site.
Regards,
Anne
Intohimo ja halu kehittyä
Menneen päivän sanomalehti -katsaukseni poimii tällä kertaa pätkän Satakunnan Kansassa 25.10. olleesta haastattelusta. Onneksi valitsen aiheet, joita ei ajan hammas heti syö.
Satakunnan ELY-keskuksen eläkkeelle jäävä ylijohtaja Markku Gardin, tulevaisuuden suunnitelmistaan kertoessaan, mainitsee lehden mukaan:
"Pelaajia valittaessa tärkeintä on on intohimo ja halu kehittyä, vasta toisena tulee lahjakkuus. Lahjakkuustaso havaitaan 10 000 harjoitustunnin jälkeen."
Harjoittelemalla on varmasti kehittynyt aika tavalla, vaikka ei olisikaan huippulahjakkuus.
Tämä on ihan sitä samaa kuin mitä aiemmin siteerasin Koneen 1970-luvun henkilöstöpolitiikasta: Motivointi, hyvä ja kannustava porukkahenki ja oikeudenmukaisuus ovat kova sana.
Anne
PS. Jutun faktalaatikko kertoo Gardinin olevan kirjaston suurkuluttaja. SAMKin kirjastokortti listan mukaan puuttuu - nyt SAMKin maanmainio kirjasto asialle!
Satakunnan ELY-keskuksen eläkkeelle jäävä ylijohtaja Markku Gardin, tulevaisuuden suunnitelmistaan kertoessaan, mainitsee lehden mukaan:
"Pelaajia valittaessa tärkeintä on on intohimo ja halu kehittyä, vasta toisena tulee lahjakkuus. Lahjakkuustaso havaitaan 10 000 harjoitustunnin jälkeen."
Harjoittelemalla on varmasti kehittynyt aika tavalla, vaikka ei olisikaan huippulahjakkuus.
Tämä on ihan sitä samaa kuin mitä aiemmin siteerasin Koneen 1970-luvun henkilöstöpolitiikasta: Motivointi, hyvä ja kannustava porukkahenki ja oikeudenmukaisuus ovat kova sana.
Anne
PS. Jutun faktalaatikko kertoo Gardinin olevan kirjaston suurkuluttaja. SAMKin kirjastokortti listan mukaan puuttuu - nyt SAMKin maanmainio kirjasto asialle!
2010/10/21
Jaa onkos meillä julkaisusarja?
Inspiroiduin eilisessä SAMKin julkaisarjan koulutuksessa. En kouluttajasta - se olin minä itse - vaan yleisöstä, kysymyksistä, ideoista, keskustelusta. Kyllä, sain energiaa! Jo tänään keskustelu on jatkunut. Hienoa.
Lähtökohtani koulutukselle oli se, että monia hyviä julkaisuja hankkeissa ja opiskelijoiden kanssa jää tekemättä, koska julkaisusarjassa julkaisemisen mahdollisuutta ei huomata. Tai sitä ei ajatella tarpeeksi ajoissa, jolloin asioiden korjaaminen alkaa viedä liian paljon aikaa.
Kaikkea ei tietenkään kannata julkaista meillä: erikseen ovat esimerkiksi tiedeartikkelit. Osa julkaisuista kannattaa pääkohderyhmän tai sisällön vuoksi tehdä omassa sarjassa. Omassa julkaisusarjassa voi tehdä myös hyvän työversion julkaisusta, joka myöhemmin menee kaupalliselle kustantajalle. Toki meillä nytkin on julkaisuja, jotka olisivat kaupallisen kustantajan kynnyksen ylittäviä.
Avainsana ja ”perusohje” on ajoissa.
- ota huomioon julkaisemisen mahdollisuus
- käytä idea-apuna hankeessa ja hankkeesta kirjoittamisen pohjaa (meillä intrassa, löytyy netistä Haaga Helia amkin Pirjo Lambertin nimellä)
- jos julkaisulla on monta kirjoittajaa, anna (tai sopikaa) yhtenäiset ohjeet ja linja heti alkuun
- millä tavalla opiskelijat voivat olla mukana tekemässä (taitto, kuvaus, ohjelmointi... )?
Oma lukunsa on yhteisöllinen kirjoittaminen. Millä eri tavoin voisimme tuottaa tekstejä ja kuvia yhdessä?
Tunnustin eilen ääneen sen, että olen intohimoinen viestijä. Tässä kohden intohimoni kohdistuu samkilaisen osaamisen, sekä henkilöstön että opiskelijoiden, näkyväksi tekemiseen.
Anne
PS. Seuraava vastaava infopaketti on tammikuussa. Jatkokoulutusta on luvassa keväällä. Eilisen koulutuksen jälkeen ehdotin toimialoille myös lyhyitä julkaisuinfoja.
Lähtökohtani koulutukselle oli se, että monia hyviä julkaisuja hankkeissa ja opiskelijoiden kanssa jää tekemättä, koska julkaisusarjassa julkaisemisen mahdollisuutta ei huomata. Tai sitä ei ajatella tarpeeksi ajoissa, jolloin asioiden korjaaminen alkaa viedä liian paljon aikaa.
Kaikkea ei tietenkään kannata julkaista meillä: erikseen ovat esimerkiksi tiedeartikkelit. Osa julkaisuista kannattaa pääkohderyhmän tai sisällön vuoksi tehdä omassa sarjassa. Omassa julkaisusarjassa voi tehdä myös hyvän työversion julkaisusta, joka myöhemmin menee kaupalliselle kustantajalle. Toki meillä nytkin on julkaisuja, jotka olisivat kaupallisen kustantajan kynnyksen ylittäviä.
Avainsana ja ”perusohje” on ajoissa.
- ota huomioon julkaisemisen mahdollisuus
- käytä idea-apuna hankeessa ja hankkeesta kirjoittamisen pohjaa (meillä intrassa, löytyy netistä Haaga Helia amkin Pirjo Lambertin nimellä)
- jos julkaisulla on monta kirjoittajaa, anna (tai sopikaa) yhtenäiset ohjeet ja linja heti alkuun
- millä tavalla opiskelijat voivat olla mukana tekemässä (taitto, kuvaus, ohjelmointi... )?
Oma lukunsa on yhteisöllinen kirjoittaminen. Millä eri tavoin voisimme tuottaa tekstejä ja kuvia yhdessä?
Tunnustin eilen ääneen sen, että olen intohimoinen viestijä. Tässä kohden intohimoni kohdistuu samkilaisen osaamisen, sekä henkilöstön että opiskelijoiden, näkyväksi tekemiseen.
Anne
PS. Seuraava vastaava infopaketti on tammikuussa. Jatkokoulutusta on luvassa keväällä. Eilisen koulutuksen jälkeen ehdotin toimialoille myös lyhyitä julkaisuinfoja.
2010/10/19
Kuinka sanoa "ei" työpaikalla...
"On viikon viimeinen työpäivä ja tekemättömien töiden lista näyttää edelleen yhtä pitkältä kuin alkuviikostakin." Mitä, eikö tämä olekaan normaali tilanne?
Tulipa Monsterilta, juu, hirviöltä, viesti, jossa neuvotaan sanomaan oikeissa tilanteissa "ei". Koska maaima on täynnä hyviä tekstejä ja itse en ehdi mitään järkevää nyt kirjoittaa (tähän, muuten toivottavasti kyllä), niin onneksi on linkit.
Jos koet tarvitsevasi ohjeita, klikkaa.
Anne
Tulipa Monsterilta, juu, hirviöltä, viesti, jossa neuvotaan sanomaan oikeissa tilanteissa "ei". Koska maaima on täynnä hyviä tekstejä ja itse en ehdi mitään järkevää nyt kirjoittaa (tähän, muuten toivottavasti kyllä), niin onneksi on linkit.
Jos koet tarvitsevasi ohjeita, klikkaa.
Anne
2010/10/18
Viestintä kuuluu kaikille
Luen Elisa Juholinin kirjaa Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. (2009)
Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.
Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.
Lainaan tähän yhden pätkän:
"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)
En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...
Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.
Anne
PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.
Olen täysin samaa mieltä: viestintä kuuluu kaikille. Johdolla on tehtävänsä ja viestinnällä samoin, mutta erityisesti ns. asiantuntijaorganisaatioissa kaikilla on myös viestijän tehtävä. Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia viestijöitä, myöskään aktiivisuudeltaan.
Usein kysymys on hoksaamisesta: hoksaako, että itsellä on tietoa, jota joku muukin voi tarvita. Tai hoksaako esimerkiksi, että tietoa jakamalla tai tietämättömänä kysymällä voikin saada myös itselleen ja muille lisää tietoa, ideoita ja tukea. Ei aina hoksaa eikä muista, mutta koettaa voi.
Lainaan tähän yhden pätkän:
"Asiantuntijan rooliin kuuluu monenlaista kommunikaatiota, kuten
- tiedonvaihdantaa omista työ- ja substanssiasioista
- keskustelua työasioista ja toimialaan liittyvistä asioista
- keskustelua, kommentointia ja kyselyä työyhteisön asioista
- keskustelua ja ajatustenvaihtoa esimiehen kanssa
- yhteistä kehittämistä
- omista asioista informointia, tiedonvaihdantaa ja keskustelua sidosryhmien, yleisöjen, median ym. kanssa
- projektien ja projekteista viestintä." (s. 225-226)
En kehuisi kirjaa vuolaasti, niin kuin nyt teen, jos kirja tyhjentyisi tähän. Juholinin kirja kattaa monia viestinnän alueita: se puhuu ajantasaisviestinnän vaihdannasta; perustehtävistä, arvoista ja strategiasta viestinnästä; muutoksesta viestinnästä; hedelmällisestä työelämäviestinnän koulutuksesta; projektiviestinnästä; tunnelmasta, vaikuttamisesta, osaamisen ja tiedon jakamisesta, perehdyttämisestä, palautteesta...
Suosittelen. Kenelle? Ehkä ihan kaikille. Vaikkapa sitten kriittiseen tai analyyttiseen silmäilyyn.
Anne
PS. On saatavilla SAMKin kirjastossa.
2010/10/14
MItä tapahtuu kontaktissa ja sen jälkeen?
"Itselläni on loppuelämäksi pähkinää siinä, että mietin, mikä paikka näyttämö oikeastaan on ja mitä ihmettä siellä tapahtuu, kun valot katsomosta sammuvat."
(Kristian Smeds Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2010)
Anne
(Kristian Smeds Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2010)
Anne
2010/10/06
Ei mikään nuorisoaste
Päivänä muutamana maakuntalehti on taas uutisoinut SAMKin nuorisolinjasta ja nuorisoasteesta. Kuinka usein yliopistoista puhuttaessa puhutaan nuorisoasteesta?
Ammattikorkeakoulu on duaalijärjestelmään (ammatti-/tiedekorkeakoulu) kuuluva korkeakoulu, jossa ei ole nuorisoastetta. Joudumme kyllä "nuorten" ja aikuiskoulutuksen erottaaksemme puhumaan "nuorten koulutuksesta", vaikka kaikki meillä opiskelevat ovat aikuisia ja myös ns. nuorten koulutuksessa opiskelee monen ikäisiä.
Käytännössä aikuiskoulutuksessa ikäjakauma painottuu vanhemmin, ja se on suunniteltu työssäkäyville työn ohessa suoritettavaksi. Lisäksi aikuissovellus rakentuu aiemman tutkinnon päälle. Tutkinnon laajuus on sama kuin nuorten koulutuksessa, mutta opiskeluaika hyväksilukujen myötä lyhyempi.
- - -
Myös työnantajilla on edelleen epäselvyyttä ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Sen vuoksi lokakuun 2010 valmistumispäivästä alkaen valmistuneille annetaan tutkintotodistusten yhteydessä myös seuraava liite, jonka tekstin on laatinut kehitysjohtaja Päivi Jaatinen:
"AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JA YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ JA TUTKINTOJEN TUOTTAMA KELPOISUUS
Ammattikorkeakoulututkintojen asema
Ammattikorkeakoulututkintojen asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja niiden tuottama kelpoisuus on määritelty lainsäädännössä.
Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 411/2005 ja 564/2009 18§) määrittelee ammatti-korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot seuraavasti:
18 § Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tämä lakipykälä määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon (perustutkinto) ja yliopistossa suoritettavan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) samantasoisiksi tutkinnoiksi. Samoin se rinnastaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ja yliopistossa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) toisiinsa.
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 426/2005) seuraavasti:
10 § Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkea-koulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;
………………………………………
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, …… ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Asetus määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi. Samoin se määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi."
Anne
Ammattikorkeakoulu on duaalijärjestelmään (ammatti-/tiedekorkeakoulu) kuuluva korkeakoulu, jossa ei ole nuorisoastetta. Joudumme kyllä "nuorten" ja aikuiskoulutuksen erottaaksemme puhumaan "nuorten koulutuksesta", vaikka kaikki meillä opiskelevat ovat aikuisia ja myös ns. nuorten koulutuksessa opiskelee monen ikäisiä.
Käytännössä aikuiskoulutuksessa ikäjakauma painottuu vanhemmin, ja se on suunniteltu työssäkäyville työn ohessa suoritettavaksi. Lisäksi aikuissovellus rakentuu aiemman tutkinnon päälle. Tutkinnon laajuus on sama kuin nuorten koulutuksessa, mutta opiskeluaika hyväksilukujen myötä lyhyempi.
- - -
Myös työnantajilla on edelleen epäselvyyttä ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Sen vuoksi lokakuun 2010 valmistumispäivästä alkaen valmistuneille annetaan tutkintotodistusten yhteydessä myös seuraava liite, jonka tekstin on laatinut kehitysjohtaja Päivi Jaatinen:
"AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JA YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ JA TUTKINTOJEN TUOTTAMA KELPOISUUS
Ammattikorkeakoulututkintojen asema
Ammattikorkeakoulututkintojen asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä ja niiden tuottama kelpoisuus on määritelty lainsäädännössä.
Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 411/2005 ja 564/2009 18§) määrittelee ammatti-korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot seuraavasti:
18 § Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tämä lakipykälä määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon (perustutkinto) ja yliopistossa suoritettavan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) samantasoisiksi tutkinnoiksi. Samoin se rinnastaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ja yliopistossa suoritettavan ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) toisiinsa.
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 426/2005) seuraavasti:
10 § Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkea-koulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;
………………………………………
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, …… ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Asetus määrittelee ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi. Samoin se määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) hakukelpoisuudessa keskenään samantasoisiksi."
Anne
2010/10/05
Mitä osaaminen on?
Tämä blogiteksti on kirjoitettu SAMKin "missä vain hankitun" osaamisen tunnistamispäivässä.
On oltava käsitys osaamisesta. Ilman sitä ei voi olla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Mitä osaaminen (competence) on?
Onko se itsestään selvää? Ovatko opetussuunnitelmamme osaamisperustaisia vai kuvittelemmeko vain niin? Ovatko osaamistavoitteet merkityksellisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä? Miten osaamista arvioidaan? Arvioimmeko aina osaamista vai tulemmeko arvioineeksi jotakin muuta?
AHOTin periaate on yksinkertainen: Jos joku jo osaa jotain, ei tarvitse enää istua koulunpenkillä, vaan osaamisensa voi osoittaa.
Kysymys on osaamisen tunnistamisesta. Aiemmin tai muualla vai nyt ja täällä - osaamisen kannalta se ei ole merkityksellistä.
Kun tutkintotodistus annetaan opiskelijalle, mitä me väitämme?
Kiitos virinneestä keskustelusta kaikille mukana olleille. Edellä kirjoittamani oli vain lähtökohtaa, osin toistan tässä sitä mitä ennenkin. Keskustelut veivät taas eteenpäin.
Anne
PS. Olisin liittänyt tähän laulun "Mitä sinä tänään koulussa opit", mutta
sitä ei ollut youtubessa. Ajatella, jotakin ei ole siellä. Heh.
On oltava käsitys osaamisesta. Ilman sitä ei voi olla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Mitä osaaminen (competence) on?
Onko se itsestään selvää? Ovatko opetussuunnitelmamme osaamisperustaisia vai kuvittelemmeko vain niin? Ovatko osaamistavoitteet merkityksellisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä? Miten osaamista arvioidaan? Arvioimmeko aina osaamista vai tulemmeko arvioineeksi jotakin muuta?
AHOTin periaate on yksinkertainen: Jos joku jo osaa jotain, ei tarvitse enää istua koulunpenkillä, vaan osaamisensa voi osoittaa.
Kysymys on osaamisen tunnistamisesta. Aiemmin tai muualla vai nyt ja täällä - osaamisen kannalta se ei ole merkityksellistä.
Kun tutkintotodistus annetaan opiskelijalle, mitä me väitämme?
Kiitos virinneestä keskustelusta kaikille mukana olleille. Edellä kirjoittamani oli vain lähtökohtaa, osin toistan tässä sitä mitä ennenkin. Keskustelut veivät taas eteenpäin.
Anne
PS. Olisin liittänyt tähän laulun "Mitä sinä tänään koulussa opit", mutta
sitä ei ollut youtubessa. Ajatella, jotakin ei ole siellä. Heh.
2010/09/28
Kankaanpään maisemissa
Kuvataide Kankaanpään galleriassa avatui maanantaina Maisemassa-näyttely. Esillä on maisemamaalauksen erikoistumisopintojen 12 opiskelijan ja kahden opettajan töitä. Maisemia Kankaanpäästä, muualta Satakunnasta ja ehkä vähän kauempaakin. Vähän mielenmaisemiakin. Tummia ja vaaleita sävyjä. Akvarelleja, öljyä, hiiltä. Monenlaista siveltimenjälkeä.
Pääsin näkemään näyttelyn jo viikonloppuna ja pidin monimuotoisuudesta - osa töistä kolahti tietysti erityisen paljon, vahvat värit ja tunnelmat, valo, herkkyyskin.
Lyhyt esittely taitelijoista, kuvineen, on painettu katalogiin, joka on saatavina myös pdf:nä - klikkaa maisemaan.
Anne
Pääsin näkemään näyttelyn jo viikonloppuna ja pidin monimuotoisuudesta - osa töistä kolahti tietysti erityisen paljon, vahvat värit ja tunnelmat, valo, herkkyyskin.
Lyhyt esittely taitelijoista, kuvineen, on painettu katalogiin, joka on saatavina myös pdf:nä - klikkaa maisemaan.
Anne
2010/09/27
Terveisiä tekniikan ja merenkulun toimialailtapäivästä
Iltapäivän ohjelmassa oli tekniikan ja merenkulun toimialailtapäivä. Olin paikalla kertoakseni suuren opiskelijakyselyn päätuloksista ja ylipäänsä siitä että raportti on valmis. Koetin kertoa, että 1) paljon on opiskelijapalautteen perusteella edelleen tehtävää, mutta 2) TEME on mennyt kaikessa eteenpäin kahden vuoden takaisesta palautteesta.
Tottakai minua kiinnostivat kovasti myös muut keskustelut.
TEMEn vaihtoluvuiltaan kansainvälisimmän koulutusohjelman, kemiantekniikan, koulutusohjelmajohtaja Timo Hannelius innosti kansainvälistymään. Anne Kleemola avasi tekniikan ja merenkulun muunto- ja polkuryhmiä - mitä ne tarkoittavat ja mitä niissä tällä hetkellä tapahtuu. Jussi Koskinen kertoi ns. AHOTista eli (aiemmin tai muualla hankitun) osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vilauttaen olennaisen kysymyksen: onko osaaminen kuvattu opetussuunnitelmissa niin, että sen perusteella opiskelija voi arvioida, että tämän minä jo osaan ja hakea korvaavuutta/hyväksilukua? - Kaikessa näissäkin kyse opiskelun joustavuuden lisääntymisestä erilaisista tai eriaikaisista suoritusmahdollisuuksista.
Mikael Lumme kertoi fysiikan ja matematiikan opinnoissa käytössä olevasta peruskoemenettelystä. Siinä on määritelty selvät kriteerit sille, mistä osaamisesta saa arvosanan 1. Mikael totesi, että menettely takaa aetetun minimitason saavuttamisen.
Itse asiassa muun muassa tästä on kyse myös AHOTissa - vuonna 2013 voimaan tulevat OPSit tullaan kirjoittamaan SAMKissa osaamistasoille 1 ja 5. Ykkönen kertoo sen, mitä kaikki osaavat. Sekin tulee määritellyksi, avatuksi. Arvosana 1 on matalin hyväksytty arvosana - se tarkoittaa, että sen todistukseensa saanut osaa aivan perusasiat. Siis osaa, eikä ole saanut arvosanaa millään muulla perusteella.
SAMKin AHOT-koulutus käynnistyy 5.10. Porissa. Mukaan mahtuu. Voin luvata, että tästä koulutuksesta on hyötyä jokaiselle, joka osaamista arvioi - ei vain niille, jotka käsittelevät hyväksiluku- ja korvaamisasioita tai niille, jotka rakentavat opetussuunnitelmia. Lupaus on voimassa kaikille, jotka tulevat paikalle oppimisesta kiinnostuneella asenteella.
Anne
Tottakai minua kiinnostivat kovasti myös muut keskustelut.
TEMEn vaihtoluvuiltaan kansainvälisimmän koulutusohjelman, kemiantekniikan, koulutusohjelmajohtaja Timo Hannelius innosti kansainvälistymään. Anne Kleemola avasi tekniikan ja merenkulun muunto- ja polkuryhmiä - mitä ne tarkoittavat ja mitä niissä tällä hetkellä tapahtuu. Jussi Koskinen kertoi ns. AHOTista eli (aiemmin tai muualla hankitun) osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vilauttaen olennaisen kysymyksen: onko osaaminen kuvattu opetussuunnitelmissa niin, että sen perusteella opiskelija voi arvioida, että tämän minä jo osaan ja hakea korvaavuutta/hyväksilukua? - Kaikessa näissäkin kyse opiskelun joustavuuden lisääntymisestä erilaisista tai eriaikaisista suoritusmahdollisuuksista.
Mikael Lumme kertoi fysiikan ja matematiikan opinnoissa käytössä olevasta peruskoemenettelystä. Siinä on määritelty selvät kriteerit sille, mistä osaamisesta saa arvosanan 1. Mikael totesi, että menettely takaa aetetun minimitason saavuttamisen.
Itse asiassa muun muassa tästä on kyse myös AHOTissa - vuonna 2013 voimaan tulevat OPSit tullaan kirjoittamaan SAMKissa osaamistasoille 1 ja 5. Ykkönen kertoo sen, mitä kaikki osaavat. Sekin tulee määritellyksi, avatuksi. Arvosana 1 on matalin hyväksytty arvosana - se tarkoittaa, että sen todistukseensa saanut osaa aivan perusasiat. Siis osaa, eikä ole saanut arvosanaa millään muulla perusteella.
SAMKin AHOT-koulutus käynnistyy 5.10. Porissa. Mukaan mahtuu. Voin luvata, että tästä koulutuksesta on hyötyä jokaiselle, joka osaamista arvioi - ei vain niille, jotka käsittelevät hyväksiluku- ja korvaamisasioita tai niille, jotka rakentavat opetussuunnitelmia. Lupaus on voimassa kaikille, jotka tulevat paikalle oppimisesta kiinnostuneella asenteella.
Anne
2010/09/17
Neuvoa antavaa opintojen mitoitukseen
Neuvoa antava työkalu AMK-opintojen - opintojakson, moduulin, OPSin - mitoitukseen on nyt valmis.
Se löytyy uudesta Miten meni mitoitus, onnistuiko oppiminen -julkaisusta osoitteessa http://loki.turkuamk.fi --> lataa e-julkaisu, tai suoraan julkaisuun klikkaamalla.
Hyvä mitoitus on oppimisen kannalta tärkeää. Mitoitusmalli on tarkoitettu ohjenuoraksi ja avuksi, mutta ei orjallisesti noudatettavaksi. Sitä saa mielellään käyttää yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Ylimääräinen kuormitus usein johtuu eri tavoin päällekkäisistä ja erillisistä tehtävissä. Pääsisivätkö yhteistyössä loppujen lopuksi kaikki helpommalla - parempiin oppimistuloksiin?
Tarvitaanko tähän SAMKissa vielä koulutusta, tai oikeastaan infoa ja ääneen ajattelua ja keskustelua? SAMKin yhteistä, toimialoittain tai pienemmissä porukoissa? Siitä olisi hyvä kuulla jotakin kanavaa pitkin.
Anne
PS. Linkistä avautuva julkaisu on Opintojen mitoitus ja kuormittavuus -hankkeen loppuraportti. Hanketta hallinnoi TuAMK. Mukana olivat myös SAMK, HAMK, Laurea, Metropolia ja Savonia.
Se löytyy uudesta Miten meni mitoitus, onnistuiko oppiminen -julkaisusta osoitteessa http://loki.turkuamk.fi --> lataa e-julkaisu, tai suoraan julkaisuun klikkaamalla.
Hyvä mitoitus on oppimisen kannalta tärkeää. Mitoitusmalli on tarkoitettu ohjenuoraksi ja avuksi, mutta ei orjallisesti noudatettavaksi. Sitä saa mielellään käyttää yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Ylimääräinen kuormitus usein johtuu eri tavoin päällekkäisistä ja erillisistä tehtävissä. Pääsisivätkö yhteistyössä loppujen lopuksi kaikki helpommalla - parempiin oppimistuloksiin?
Tarvitaanko tähän SAMKissa vielä koulutusta, tai oikeastaan infoa ja ääneen ajattelua ja keskustelua? SAMKin yhteistä, toimialoittain tai pienemmissä porukoissa? Siitä olisi hyvä kuulla jotakin kanavaa pitkin.
Anne
PS. Linkistä avautuva julkaisu on Opintojen mitoitus ja kuormittavuus -hankkeen loppuraportti. Hanketta hallinnoi TuAMK. Mukana olivat myös SAMK, HAMK, Laurea, Metropolia ja Savonia.
2010/09/14
Tarjolla tänään: päivänäytös lyhytelokuviin
Tänään on tarjolla kokeellista elokuvaa - tekijöinä viestinnän opiskelijat.
Tilaisuus alkaa kello 12.30 Liiketoiminta ja kulttuuri Porin auditoriossa ja kestää noin 40 minuuttia.
Tämmöistä haluan enemmän - kaikkiin koulutusohjelmiin, kullekin sopivalla tavalla. Eli osaaminen esiin myös omassa talossa!
Anne
Tilaisuus alkaa kello 12.30 Liiketoiminta ja kulttuuri Porin auditoriossa ja kestää noin 40 minuuttia.
Tämmöistä haluan enemmän - kaikkiin koulutusohjelmiin, kullekin sopivalla tavalla. Eli osaaminen esiin myös omassa talossa!
Anne
2010/08/26
Korkeakoulujen uudet hyvät jutut
Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on julkaissut uuden version korkeakoulujen hyvistä käytänteistä.
Dokumenttiin on koottu vuosina 2005-2010 auditoitujen korkeakoulujen arviointiraporteista hyvät käytänteet. KKA toivoo, että koosteesta saa ideoita korkeakoulujen kehittämistoimintaan.
Kooste on ladattavissa suomeksi KKA:n sivuilta http://www.kka.fi/Auditointi
tiedotti
Anne
Dokumenttiin on koottu vuosina 2005-2010 auditoitujen korkeakoulujen arviointiraporteista hyvät käytänteet. KKA toivoo, että koosteesta saa ideoita korkeakoulujen kehittämistoimintaan.
Kooste on ladattavissa suomeksi KKA:n sivuilta http://www.kka.fi/Auditointi
tiedotti
Anne
2010/08/25
Metodeja karnevaalissa!
Onko mitään niin ihanaa kuin hyvä metodi? No, oikein valituilla ja käytetyillä metodeilla saavutetut tulokset tietenkin ovat vielä ihanampia. Mutta alkuunsa, hyvä tilaisuus smalltalkata metodien kanssa on Tutkijoiden yön metodikarnevaaleissa 24.9.
terveisin
Anne
terveisin
Anne
2010/08/20
"Tavallisista jätkistä... "
Ensimmäinen työviikko loman jälkeen alkaa olla takana. Palaan vielä hetkeksi lomalle, kirjoihin - tai siihen ainokaiseen kirjaan joka yhtään viittasi töihini: John Simonin kirjoittamaan elämäkertaan Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä (Otava, Helsinki 2009).
Koneen voimakkaan kasvun alkuaikoina huomattiin, että ei ole kauheasti varaa hankkia valmiita kykyjä. Tajuttiin, että piti miettiä, miten "tavalliset jätkät" saadaan toimimaan niin, että porukka on huipputehokas, miten heidät saadaan toimimaan toisin kuin muualla saataisiin.
Tämä kolahti heti. Mielestäni SAMKin opiskelijoissa on potentiaalia paljon enempään kuin usein/joskus uskomme ja saamme heidät käyttämään.
Sivumennen sanoen Koneella ajateltiin muun muassa, että työntekijöillä on oltava tunne, että he saavat jotakin aikaan. Se tuottaa tyytyväisyyttä. Itseään ruokkiva kehä on valmis.
Hyvää elokuuta ja lukuvuoden alkua,
Anne
Koneen voimakkaan kasvun alkuaikoina huomattiin, että ei ole kauheasti varaa hankkia valmiita kykyjä. Tajuttiin, että piti miettiä, miten "tavalliset jätkät" saadaan toimimaan niin, että porukka on huipputehokas, miten heidät saadaan toimimaan toisin kuin muualla saataisiin.
Tämä kolahti heti. Mielestäni SAMKin opiskelijoissa on potentiaalia paljon enempään kuin usein/joskus uskomme ja saamme heidät käyttämään.
Sivumennen sanoen Koneella ajateltiin muun muassa, että työntekijöillä on oltava tunne, että he saavat jotakin aikaan. Se tuottaa tyytyväisyyttä. Itseään ruokkiva kehä on valmis.
Hyvää elokuuta ja lukuvuoden alkua,
Anne
2010/06/30
Pää täynnä palautetta
Teen tukka putkella opiskelijakyselyn analyysiä ja raporttia. Äärimmäisen mielenkiintoista. Palaan aiheeseen kunhan siitä lisää tiedän. Raportti julkistetaan elokuun puolivälin jälkeen.
Lämmintä on, se on kivaa. Töissäkin.
Anne
Lämmintä on, se on kivaa. Töissäkin.
Anne
2010/06/18
Osaamisterveisiä viitekehysseminaarista
Olin eilen Helsingissä Opetushallituksen järjestämässä Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys -seminaarissa. Siellä käytiin läpi hallituksen esitys tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi - sekä laki- että asetusesitys.
Kovasti tuntui olevan "tahtotila", että sen lisäksi, että viitekehykseen nyt tulevat tutkinnot, jatkossa tulisi myös muu koulutus/osaaminen. Ainakin painotettiin, että laaja "tahtotila" on. Hyvä vai huono, selkeyttää vai sekavoittaa?
Koko asiassa on siis kyse vahvasti eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, EQF:ään pohjautuvasta viitekehyksestä, jonka tarkoitus on selkeyttää suomalaisen tutkintojärjestelmän vertailtavuutta ja viestittävyyttä.
Esittelyn jälkeen oli joukko puheenvuoroja eri näkökulmista - valikoima toimi, näkökulmat olivat erilaisia, eikä niissä jääty vain toteamaan tapahtunut tai hymistelemään. Pari poimintaa:
Petri Lempinen STTK:sta kysyi, onko kaikki koulutus tarpeen asemoida viitekehykseen, vai toimisisiko viitekehys jossain kohti vain vertailutasona (reference level). Hyvä kysymys. Muutenkin tuoretta, selkeää ja rakentavaa asioiden aukipuhumista. Ei ollut ensimmäinen kerta.
Markku Ihonen Tampereen yliopistosta ei puhunut tiukasti viitekehyksestä, vaan osaamisesta ja sen varmistamisesta ylipäänsä: entäs jos laitettaisiin energia "me valitsemme parhaat opiskelijat" -ajattelusta siihen, että saadaan sisällä olevat /sisälle tulevat opiskelijat oppimaan.
Olin ilahtunut monessa kohdin, samanmielisyyttäni, kuten: "Oppimispotentiaalia käytetään äärimmäisen vajaasti". Tai: "Voitaisiin käyttää jo olemassa olevia työkaluja, kuten ydinainesanalyysiä". Tai: "Vaatimukset ovat vaatimattomat."
Hän totesi myös, että korkeakouluissa ollaan helposti liian sisältöperusteisia ja opetus perustuu tutkitun tiedon kertomiseen ja että ihmisillä keskimäärin on huonot opiskelutaidot - mutta, kappas vain, se ei olekaan synnynnäistä, vaan siihen voidaan vaikuttaa. Ja kun meillä on osaamistavoitteet, kaiken - myös opetusmenetelmien ja arvioinnin - pitäisi tukea niitä.
Sellaista. Haastavaa muttei mahdotonta. Ja monesti jo todellisuutta.
Anne
Kovasti tuntui olevan "tahtotila", että sen lisäksi, että viitekehykseen nyt tulevat tutkinnot, jatkossa tulisi myös muu koulutus/osaaminen. Ainakin painotettiin, että laaja "tahtotila" on. Hyvä vai huono, selkeyttää vai sekavoittaa?
Koko asiassa on siis kyse vahvasti eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, EQF:ään pohjautuvasta viitekehyksestä, jonka tarkoitus on selkeyttää suomalaisen tutkintojärjestelmän vertailtavuutta ja viestittävyyttä.
Esittelyn jälkeen oli joukko puheenvuoroja eri näkökulmista - valikoima toimi, näkökulmat olivat erilaisia, eikä niissä jääty vain toteamaan tapahtunut tai hymistelemään. Pari poimintaa:
Petri Lempinen STTK:sta kysyi, onko kaikki koulutus tarpeen asemoida viitekehykseen, vai toimisisiko viitekehys jossain kohti vain vertailutasona (reference level). Hyvä kysymys. Muutenkin tuoretta, selkeää ja rakentavaa asioiden aukipuhumista. Ei ollut ensimmäinen kerta.
Markku Ihonen Tampereen yliopistosta ei puhunut tiukasti viitekehyksestä, vaan osaamisesta ja sen varmistamisesta ylipäänsä: entäs jos laitettaisiin energia "me valitsemme parhaat opiskelijat" -ajattelusta siihen, että saadaan sisällä olevat /sisälle tulevat opiskelijat oppimaan.
Olin ilahtunut monessa kohdin, samanmielisyyttäni, kuten: "Oppimispotentiaalia käytetään äärimmäisen vajaasti". Tai: "Voitaisiin käyttää jo olemassa olevia työkaluja, kuten ydinainesanalyysiä". Tai: "Vaatimukset ovat vaatimattomat."
Hän totesi myös, että korkeakouluissa ollaan helposti liian sisältöperusteisia ja opetus perustuu tutkitun tiedon kertomiseen ja että ihmisillä keskimäärin on huonot opiskelutaidot - mutta, kappas vain, se ei olekaan synnynnäistä, vaan siihen voidaan vaikuttaa. Ja kun meillä on osaamistavoitteet, kaiken - myös opetusmenetelmien ja arvioinnin - pitäisi tukea niitä.
Sellaista. Haastavaa muttei mahdotonta. Ja monesti jo todellisuutta.
Anne
2010/06/15
Sosiaalipedagoginen ammatillisuus -kirja myös pdf:nä
Ilolla ilmoitan, että yksi SAMKin kysytyimmistä julkaisuista, Sosiaalipedagoginen ammatillisuus - Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi, on nyt saatavilla myös ilmaiseksi ladattavana pdf-tiedostona SAMKin julkaisukaupassa.
Anne
Anne
Pori-Rauma region Business and technology 1/10
Otsikko on kuvitteellinen simulaatio.
Selailin eilen Joensuun alueen bisnestiedotuslehteä. Sellainen tulee meille töihin. Selailun tulos on, että haluaisin syömään ravintola Kieloon. Se on Joensuussa. Voi olla, etten käy tänä kesänä Joensuussa, mutta jos joku käy, aion sanoa, että siellähän on se Kielo, siellä minä haluaisin käydä.
Olen aiemminkin Joensuun alueen lehteä lukenut, siksi siihen nytkin tartuin. Lehti ei ole kauhean "erikoinen", taitto on monessa kohdassa ihan eri tyyppinen kuin mistä itse lehdessä pidän - tämä lähenee enemmän b-to-b-mainosta, ja sitähän se kai onkin. Aika visuaalinen se kuitenkin on, ja aina jokin juttu liikauttaa minua.
Palaan otsikkooni. Oi Satakunta.
Anne
Selailin eilen Joensuun alueen bisnestiedotuslehteä. Sellainen tulee meille töihin. Selailun tulos on, että haluaisin syömään ravintola Kieloon. Se on Joensuussa. Voi olla, etten käy tänä kesänä Joensuussa, mutta jos joku käy, aion sanoa, että siellähän on se Kielo, siellä minä haluaisin käydä.
Olen aiemminkin Joensuun alueen lehteä lukenut, siksi siihen nytkin tartuin. Lehti ei ole kauhean "erikoinen", taitto on monessa kohdassa ihan eri tyyppinen kuin mistä itse lehdessä pidän - tämä lähenee enemmän b-to-b-mainosta, ja sitähän se kai onkin. Aika visuaalinen se kuitenkin on, ja aina jokin juttu liikauttaa minua.
Palaan otsikkooni. Oi Satakunta.
Anne
2010/06/02
Puistonpenkkejä ja vilttejä!
Puistonpenkit saapuivat Tiedepuiston kampukselle tänään. Ne on hankittu Porin kaupungin puistotoimesta käytettynä edullisesti, mutta ovat mitä mainioimmat. Maalata ne voi: "talkoilla" tai vaikka jollakin kuvataiteen / kuvallisen viestinnän opintojaksolla, samkin turkoosi-valkoisiksi tai mitä muuten mitä mielikuvituksellisemmin... tai jotain ihan muuta.
Pääasia on, että ne on otettu käyttöön! Olen itse palaveerannut jo kaksi kertaa, niillä on vietetty kahvipaussia, ja nyt palaveeraa kirjaston porukka. Myös opiskelijat ovat ne jo löytäneet. Hienoa.
Myös piknik- ja palaveriviltit saapuivat tänään.
Saatiin hieno alue käyttöön. Kaikki alkoi siitä, että työtoverini aloite oven avaamisesta meni läpi - eläköön aloitetoiminta ja luovuus. Ja sitten siistittiin lammenrantateatteri...
Aurinkoisia työnteko- ja kahvipaussinautintoja!
Anne
Pääasia on, että ne on otettu käyttöön! Olen itse palaveerannut jo kaksi kertaa, niillä on vietetty kahvipaussia, ja nyt palaveeraa kirjaston porukka. Myös opiskelijat ovat ne jo löytäneet. Hienoa.
Myös piknik- ja palaveriviltit saapuivat tänään.
Saatiin hieno alue käyttöön. Kaikki alkoi siitä, että työtoverini aloite oven avaamisesta meni läpi - eläköön aloitetoiminta ja luovuus. Ja sitten siistittiin lammenrantateatteri...
Aurinkoisia työnteko- ja kahvipaussinautintoja!
Anne
2010/06/01
Miten toimitaan?
Toisinaan, ihan työkseni, mietin sitä, miten asiat omaksutaan.
- Oppilaitoksen toimintakulttuuri on se, mikä päällimmäisenä käytävillä leijuu – sitä opiskelijat vahvimmin imevät. Se, miten me toimimme, on vahva viesti opiskelijoille, totesi OAJ:n Olli Luukkainen ammattikorkeakoupäivillä toukokuussa. Tämän yksi siivu on pedagogiikka. Laurea-ammattikorkeakoulun Outi Kallioisen sanoin: Pedagogiikka - mikä vain - jättää jäljen ihmiseen.
Ammattikorkeakoulupäiviltä kokosin mieleeni vielä Sari Baldaufin avainsanoiksi: moninaisuus, improvisaatio ja mukaan kutsuminen. Baldauf, kuten minäkin, haluaa uteliaisuudelle, oppimiselle ja tiedonhalulle lisää tilaa.
- Suunnitteluakin tokin tarvitaan, mutta on oltava tilaa nopeille ja aiemmin tuntemattomille ratkaisulle, improvisoinnille.
Nyt me ainakin improvisoimme Tiedepuiston kampukselle puistonpenkkejä ja vilttejä. Todellistuvat maisemaan pian. Sopii kesäkuun ensimmäisen päivän tunnelmaksi.
Anne
- Oppilaitoksen toimintakulttuuri on se, mikä päällimmäisenä käytävillä leijuu – sitä opiskelijat vahvimmin imevät. Se, miten me toimimme, on vahva viesti opiskelijoille, totesi OAJ:n Olli Luukkainen ammattikorkeakoupäivillä toukokuussa. Tämän yksi siivu on pedagogiikka. Laurea-ammattikorkeakoulun Outi Kallioisen sanoin: Pedagogiikka - mikä vain - jättää jäljen ihmiseen.
Ammattikorkeakoulupäiviltä kokosin mieleeni vielä Sari Baldaufin avainsanoiksi: moninaisuus, improvisaatio ja mukaan kutsuminen. Baldauf, kuten minäkin, haluaa uteliaisuudelle, oppimiselle ja tiedonhalulle lisää tilaa.
- Suunnitteluakin tokin tarvitaan, mutta on oltava tilaa nopeille ja aiemmin tuntemattomille ratkaisulle, improvisoinnille.
Nyt me ainakin improvisoimme Tiedepuiston kampukselle puistonpenkkejä ja vilttejä. Todellistuvat maisemaan pian. Sopii kesäkuun ensimmäisen päivän tunnelmaksi.
Anne
2010/05/24
Yhdessä me töitä teemme
Istuin tänään koulutustoimikunnan nelituntisen kokouksen jälkeen työperäisessä rentoutustuokiossa Tekatria-nimisessä ruokalassamme, joka toimitti kahvilan virkaa vannoutuneelle "kahvilatyöntekijälle". Luin julkaisukäsikirjoitusta ja samalla havainnoin ympäristöä.
Jo kokouksessa poksui päähän uusia blogiteksti-ideoita puhumattakaan niistä tekstiluonnoksista, joita on blogihiljaisuuden aikana kertynyt. Silti nyt, ensimmäiseksi, pari tunnelmaa kahvilasta.
Pari miestä, työtovereitani, istui läheisessä pöydässä. He olivat selvästi tutustuneet aiemmin päivällä olleessa tilaisuudessa (ns. valistunut arvaukseni) ja jatkoivat myöhäisen lounaan äärellä tutustumista toisiinsa, työnkuviinsa ja SAMKin eri kampuksiin. Kuulosti hyvältä - kasvokkain-tapaamiset tuovat aina jotakin uutta, ainakin kun ne sellaisina ottaa.
Vielä tuli pari muuta miestä hakemaan kahvia. Totesivat ruokalan naisille, että edessä on koko opintojen pahin tentti - ja jos hyvin menee, niin viimeinen. No, se sattui näillä insinööriopiskelijoilla olemaan ruotsi, mutta jutun juju oli minulle se, että tämmöistä sen olla pitää. Hyvät pienetkin juttuhetket virkistävät.
Yhdessä me täällä töitä teemme.
Anne
Jo kokouksessa poksui päähän uusia blogiteksti-ideoita puhumattakaan niistä tekstiluonnoksista, joita on blogihiljaisuuden aikana kertynyt. Silti nyt, ensimmäiseksi, pari tunnelmaa kahvilasta.
Pari miestä, työtovereitani, istui läheisessä pöydässä. He olivat selvästi tutustuneet aiemmin päivällä olleessa tilaisuudessa (ns. valistunut arvaukseni) ja jatkoivat myöhäisen lounaan äärellä tutustumista toisiinsa, työnkuviinsa ja SAMKin eri kampuksiin. Kuulosti hyvältä - kasvokkain-tapaamiset tuovat aina jotakin uutta, ainakin kun ne sellaisina ottaa.
Vielä tuli pari muuta miestä hakemaan kahvia. Totesivat ruokalan naisille, että edessä on koko opintojen pahin tentti - ja jos hyvin menee, niin viimeinen. No, se sattui näillä insinööriopiskelijoilla olemaan ruotsi, mutta jutun juju oli minulle se, että tämmöistä sen olla pitää. Hyvät pienetkin juttuhetket virkistävät.
Yhdessä me täällä töitä teemme.
Anne
2010/04/09
Kirjaherkkuja - vaihtaen
SAMKin Tekniikan ja liiketalouden kirjastossa Vähäraumalla on kirjojen vaihtohylly. Nyt juuri avattu! Näyttää olevan aika monenlaisia kirjoja - ainakin romaaneja, runoja, näytelmiä, sarjakuvia. Herkkua.
Työkaverin kanssa oltiin ideaa mietitty. Onneksi se toteutui jo! Kaappini päälle jemmaamamme kirjat vein muiden luettaviksi ja otin itselleni lukuun Shakespearea: "Kuinka äkäpussi kesytetään". Se viehätti huumorintajuani tänään.
Juuri nyt joku soittaa aulan pianolla "Für Elise". Kulttuurin lajien moninaisuus on kivaa.
Anne
A book-crossing (book exchange) point is opened at SAMK Library in Vähärauma (address Tiedepuisto 3, Pori). At the moment, on the very opening day, the items were mainly in Finnish, but the situation may change rapidly - and you can have your impact on it.
Työkaverin kanssa oltiin ideaa mietitty. Onneksi se toteutui jo! Kaappini päälle jemmaamamme kirjat vein muiden luettaviksi ja otin itselleni lukuun Shakespearea: "Kuinka äkäpussi kesytetään". Se viehätti huumorintajuani tänään.
Juuri nyt joku soittaa aulan pianolla "Für Elise". Kulttuurin lajien moninaisuus on kivaa.
Anne
A book-crossing (book exchange) point is opened at SAMK Library in Vähärauma (address Tiedepuisto 3, Pori). At the moment, on the very opening day, the items were mainly in Finnish, but the situation may change rapidly - and you can have your impact on it.
2010/04/08
Ai joo, noinkin voi...
Kevät saa runolliseksi. Jos ei itse runoile, voi lukea muiden runoja:
Minä pidän ihmisistä joilla on avoin mieli.
Ihmisistä jotka pystyvät sanomaan: Ai?
Niinkö? Vai niin. En tiennytkään.
Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Avoin mieli on enemmän kuin viisaus,
enemmän kuin oikeassa oleminen,
enemmän kuin "johan minä sanoin" ja
"minä tiesin sen jo vuonna..."
Kiitos tästä Eeva Kilvelle (Kiitos eilisestä, 1996)
Anne
Minä pidän ihmisistä joilla on avoin mieli.
Ihmisistä jotka pystyvät sanomaan: Ai?
Niinkö? Vai niin. En tiennytkään.
Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Avoin mieli on enemmän kuin viisaus,
enemmän kuin oikeassa oleminen,
enemmän kuin "johan minä sanoin" ja
"minä tiesin sen jo vuonna..."
Kiitos tästä Eeva Kilvelle (Kiitos eilisestä, 1996)
Anne
2010/04/01
Mitä tein tänään?
Ajattelen, että joskus on hyvä katsoa, mitä päivä on syönyt. Kiinnostaisi kuulla muittenkin päivistä, tehtävänkuvat kun meillä voivat olla aika moninaisia.
Tässä päivän setti - tähän saakka - noin suurin piirtein:
Valmistelin toukokuista talousprosessin auditointia auditoijaparini kanssa. SOTE(PO), täältä tullaan!
Tein loppuun pari johdon katselmukseen tulevaa dokumenttia, koosteita eri tilastoista, seurannoista, selvityksistä jne. Viimeinkin.
Päivitin lomakkeisiin Tutkimuslupa-anomuksen OP21. Lisättiin hakijan sähköpostiosoitekenttä ja muokattiin vähän ulkoasua.
Muistutin mieleeni, mitä tarkoittaakaan se, että jokin tulos/ero on tilastollisesti merkitsevä. Kävin asiaa varten Tilastokeskuksen nettisivuilla, mainiossa verkkokoulussa, jossa kerrottiin: "Testaustuloksen varmuus ilmaistaan merkitsevyystasoina: 95 % (lähes merkitsevä), 99 % (merkitsevä) tai 99.9 %:n (erittäin merkitsevä). 95 %:n merkitsevyyttä luonnehditaan lähes merkitseväksi siitä syystä, että kokeen tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin sisältyy vielä melko korkea, 5 %:n erehtymismahdollisuus."
Tarkistin, että suoritussäännöstä ja tutkintosäännöstä sekä niiden käännöksistä on varmasti viimeisimmät dokumentit laatukäsikirjassa.
Lähetin koulutustoimikunnan seuraavan kokouksen asialistan ja aikataulun asianosaisille. Se meni heti uusiksi.
Valmistelin opetusneuvoston asialistan ja oheismateriaalin.
Osallistuin pohdintaan siitä, miten puhuja saadaan aamutuimaan Helsingistä Poriin, jos ei käytetä lentokonetta. Eri vaihtoehtoja on. Tarkoittanee lähtöä Helsingistä kello 5.20.
Keskustelin lounaalla kirjoista.
Sovin työkaverin kanssa illan tapaamisesta.
Kirjoitin nämä rivit. Kirkasti ajatuksia, pari juttua vielä tehtävänä.
Ostan kotimatkalla tulppaaneja. Toivotan hyvää pääsiäistä.
Anne
Tässä päivän setti - tähän saakka - noin suurin piirtein:
Valmistelin toukokuista talousprosessin auditointia auditoijaparini kanssa. SOTE(PO), täältä tullaan!
Tein loppuun pari johdon katselmukseen tulevaa dokumenttia, koosteita eri tilastoista, seurannoista, selvityksistä jne. Viimeinkin.
Päivitin lomakkeisiin Tutkimuslupa-anomuksen OP21. Lisättiin hakijan sähköpostiosoitekenttä ja muokattiin vähän ulkoasua.
Muistutin mieleeni, mitä tarkoittaakaan se, että jokin tulos/ero on tilastollisesti merkitsevä. Kävin asiaa varten Tilastokeskuksen nettisivuilla, mainiossa verkkokoulussa, jossa kerrottiin: "Testaustuloksen varmuus ilmaistaan merkitsevyystasoina: 95 % (lähes merkitsevä), 99 % (merkitsevä) tai 99.9 %:n (erittäin merkitsevä). 95 %:n merkitsevyyttä luonnehditaan lähes merkitseväksi siitä syystä, että kokeen tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin sisältyy vielä melko korkea, 5 %:n erehtymismahdollisuus."
Tarkistin, että suoritussäännöstä ja tutkintosäännöstä sekä niiden käännöksistä on varmasti viimeisimmät dokumentit laatukäsikirjassa.
Lähetin koulutustoimikunnan seuraavan kokouksen asialistan ja aikataulun asianosaisille. Se meni heti uusiksi.
Valmistelin opetusneuvoston asialistan ja oheismateriaalin.
Osallistuin pohdintaan siitä, miten puhuja saadaan aamutuimaan Helsingistä Poriin, jos ei käytetä lentokonetta. Eri vaihtoehtoja on. Tarkoittanee lähtöä Helsingistä kello 5.20.
Keskustelin lounaalla kirjoista.
Sovin työkaverin kanssa illan tapaamisesta.
Kirjoitin nämä rivit. Kirkasti ajatuksia, pari juttua vielä tehtävänä.
Ostan kotimatkalla tulppaaneja. Toivotan hyvää pääsiäistä.
Anne
2010/03/31
Uutisia, lyhyesti | News, briefly
Opiskelijakunta SAMMAKKO avasi tänään Rauman-toimiston. Osoitteena Liiketoiminta Rauma. | Student Union SAMMAKKO opened office in Rauma today. It's situated in Business Rauma.
Vapaasti valittavien tarjonta ensi syksylle on valmis, katso pdf. Ensi vuosi vahvistetaan syksyllä - ylemmät AMKit saavat tarjontansa vuodelle 2011 valmiiksi jo nyt keväällä, omasta toiveestaan. | The elective studies for autumn 2010 are prepared, see the courses in the pdf.
Terveisin | Regards
Anne
Vapaasti valittavien tarjonta ensi syksylle on valmis, katso pdf. Ensi vuosi vahvistetaan syksyllä - ylemmät AMKit saavat tarjontansa vuodelle 2011 valmiiksi jo nyt keväällä, omasta toiveestaan. | The elective studies for autumn 2010 are prepared, see the courses in the pdf.
Terveisin | Regards
Anne
2010/03/25
Aurinkoinen armas!
Viime päivinä on ollut aurinkoinen kevätsää. Tänään pilvistä, mutta töissä aurinko paistaa: Soleops! Sen käyttöönoton projekti alkoi tänään, ja joulukuussa senkin suhteen ollaan viisaampia. Odotukset ovat korkealla ja silti realistisia, uskon.
Kuten Soleops-projektia vetävä Kirsti Jasu-Kuusisto sanoi, mitään uutta työtä Soleops ei tuo, vaan tehdään samoja asioita kuin ennenkin - paitsi että jotakin päällekkäisyyttä ja epämääräisyyttä saadaan pois ja vähemmäs.
Opetussuunnitelmat tehdään jatkossa suoraan Soleopsiin - jollakin opsilla aletaan kokeilla heti kun mahdollista. Viimeinkin on tiedossa myös kunnon opinto-opas, pitkän tauon jälkeen, ja sen sivujuonteena ECTS-opas, toisin sanoen vaihto-opiskelijoille sopivien englanninkielisten opintojaksojen tarjonta. Myös hops, opintojaksoselosteet ja opintojaksopalaute tulevat Soleopsiin.
Siispä, O sole mio, antaa aurinkoisen paistaa.
Anne
Kuten Soleops-projektia vetävä Kirsti Jasu-Kuusisto sanoi, mitään uutta työtä Soleops ei tuo, vaan tehdään samoja asioita kuin ennenkin - paitsi että jotakin päällekkäisyyttä ja epämääräisyyttä saadaan pois ja vähemmäs.
Opetussuunnitelmat tehdään jatkossa suoraan Soleopsiin - jollakin opsilla aletaan kokeilla heti kun mahdollista. Viimeinkin on tiedossa myös kunnon opinto-opas, pitkän tauon jälkeen, ja sen sivujuonteena ECTS-opas, toisin sanoen vaihto-opiskelijoille sopivien englanninkielisten opintojaksojen tarjonta. Myös hops, opintojaksoselosteet ja opintojaksopalaute tulevat Soleopsiin.
Siispä, O sole mio, antaa aurinkoisen paistaa.
Anne
2010/03/12
Lumikiteet ja asiantuntijaorganisaation haaste
Almamedian lehdissä oli taannoin juttu lumikiteistä. Otin sen talteen kuvataiteellisen inspiraation virikkeeksi. Se rojahteli aikansa seinältä ennen kuin uskoin ja luin:
Lumikiteissä on tietty määrä sakaroita: useimmiten kuusi. Myös kolmi- ja 12-kulmaiset ovat mahdollisia. Taustalla on tiukka lainalaisuus, jonka perustana on vesimolekyylien toisiinsa liittymisen tapa.
Lumikide on siis symmetrinen. Sillä on selkeät raamit. Symmetria ei kuitenkaan ole täydellinen - väitetään, että ei ole kahta samanlaista lumikidettä.
Yhteen kiteeseen voi kertyä niin valtavasti molekyylejä, että ne eivät todennäköisesti mene aivan samaan asentoon kahdessa eri kiteessä, vaikka mahdollista sekin on. Ja, lehden sanoin, jokaisen lumikiteen elämäntaival - pilven sisässä ja matkalla maahan - on erilainen.
Vähän niin kuin asiantuntijoiden ohjaaminen: yhtäältä on raamit ja toisaalta on oltava tilaa uudelle, erilaiselle, omanlaiselle - ja (silti) kauniille.
Anne
PS. Lähdeviitteeksi: Satakunnan Kansassa juttu ilmestyi 20.2.2010. Teksti Vesa Vanhalakka, grafiikka Hannu Kyyriäinen.
Lumikiteissä on tietty määrä sakaroita: useimmiten kuusi. Myös kolmi- ja 12-kulmaiset ovat mahdollisia. Taustalla on tiukka lainalaisuus, jonka perustana on vesimolekyylien toisiinsa liittymisen tapa.
Lumikide on siis symmetrinen. Sillä on selkeät raamit. Symmetria ei kuitenkaan ole täydellinen - väitetään, että ei ole kahta samanlaista lumikidettä.
Yhteen kiteeseen voi kertyä niin valtavasti molekyylejä, että ne eivät todennäköisesti mene aivan samaan asentoon kahdessa eri kiteessä, vaikka mahdollista sekin on. Ja, lehden sanoin, jokaisen lumikiteen elämäntaival - pilven sisässä ja matkalla maahan - on erilainen.
Vähän niin kuin asiantuntijoiden ohjaaminen: yhtäältä on raamit ja toisaalta on oltava tilaa uudelle, erilaiselle, omanlaiselle - ja (silti) kauniille.
Anne
PS. Lähdeviitteeksi: Satakunnan Kansassa juttu ilmestyi 20.2.2010. Teksti Vesa Vanhalakka, grafiikka Hannu Kyyriäinen.
2010/03/06
Kehittämisryhmien usko ja toivo
Taas mietitään tavoitteita ja toimenpiteitä. Täksi vuodeksi ja tuleviksi. Paljon tehty, paljon tehtävää. Toisaalta ajatellaan, että pitäisi tehdä sitä ja sitä ja tätä ja tuota ja heti ja toisaalta saatetaan miettiä: onko mahdollista nyt tai "milloinkaan".
Viikon lehtiä lueskellessani silmiini osui pari juttua.
Marttojen uusi toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä puhuu Maailman kuvalehdessä kirkkaasta visiosta: "Keep it simple. Puhutaan vain yhdestä tavoitteesta kerrallan. Jos ottaa kaikki teemat, millään ei ole mitään merkitystä. Ja toiminta, se ei saisi jäädä pelkäksi puhekuplaksi." Sama tuli tänään hyvin esille sisäisessä auditoinnissa: kun vuodelle on selkeä teema, se tunnetaan. Ja jotain tapahtuu.
Aikakauslehtikatsaukseni tonen puoli tulee Suomen kuvalehdestä. On lainauksen lainauksen lainaus, mutta siteeraan silti, ajatus kun ei ole lainkaan hassumpi. Enolainen luokanopettaja Mika Vanhanen pitää mottonaan Fransiskus Assisilaisen lauseita: "Tee ensin se, mikä on tarpeellista. Sitten tee sitä mikä on mahdollista. Ja yhtäkkiä teet mahdotonta."
Hyvää viikkoa!
Anne
Viikon lehtiä lueskellessani silmiini osui pari juttua.
Marttojen uusi toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä puhuu Maailman kuvalehdessä kirkkaasta visiosta: "Keep it simple. Puhutaan vain yhdestä tavoitteesta kerrallan. Jos ottaa kaikki teemat, millään ei ole mitään merkitystä. Ja toiminta, se ei saisi jäädä pelkäksi puhekuplaksi." Sama tuli tänään hyvin esille sisäisessä auditoinnissa: kun vuodelle on selkeä teema, se tunnetaan. Ja jotain tapahtuu.
Aikakauslehtikatsaukseni tonen puoli tulee Suomen kuvalehdestä. On lainauksen lainauksen lainaus, mutta siteeraan silti, ajatus kun ei ole lainkaan hassumpi. Enolainen luokanopettaja Mika Vanhanen pitää mottonaan Fransiskus Assisilaisen lauseita: "Tee ensin se, mikä on tarpeellista. Sitten tee sitä mikä on mahdollista. Ja yhtäkkiä teet mahdotonta."
Hyvää viikkoa!
Anne
2010/03/02
"Heittäytymistä ja tulosvastuuta"
Hurmaannun aina uudestaan Juha T. Hakalan teksteistä. Silmäilin läpi tänä vuonna jo 10-vuotisjuhlaansa viettävää kirjaa Opinnäytetyö luovasti. Otsikkoon nostamani sanapari kiteyttää paljon opinnäytetyön - tai ylipäänsä tutkivan toiminnan (tutkimuksen, projektin tms.) - tekemisestä.
Nostan esiin pari kohtaa. Projekteista kertoessaan Hakala listaa hyvän projektipäällikön ominaisuuksia ja toteaa sitten varmemmaksi vakuudeksi myös kyvyttömän päällikön toimintatavan: hän tekee kaiken itse. Toki "nopeammin ja paremmin", iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ei osaa tai henno jakaa tehtäviä muiden osallistujien kesken, ei tiedota, pihtaa päätöksiä ja niin edelleen.
Toisaalla hän jatkaa tiimin työskentelystä: asiat taistelevat, eivät ihmiset. Ja: "Vaikka käytössänne olisi miten massiivisia aivoja, se ei auta, ellette saa niitä liikkeelle yhtä aikaa ja samaan suuntaan."
Anne
Nostan esiin pari kohtaa. Projekteista kertoessaan Hakala listaa hyvän projektipäällikön ominaisuuksia ja toteaa sitten varmemmaksi vakuudeksi myös kyvyttömän päällikön toimintatavan: hän tekee kaiken itse. Toki "nopeammin ja paremmin", iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ei osaa tai henno jakaa tehtäviä muiden osallistujien kesken, ei tiedota, pihtaa päätöksiä ja niin edelleen.
Toisaalla hän jatkaa tiimin työskentelystä: asiat taistelevat, eivät ihmiset. Ja: "Vaikka käytössänne olisi miten massiivisia aivoja, se ei auta, ellette saa niitä liikkeelle yhtä aikaa ja samaan suuntaan."
Anne
2010/02/15
Olen oikeassa, sinä väärässä!
Luin hetki sitten Olavi Sydänmaalakan kirjaa Jatkuva uudistuminen - Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen (Helsinki: Talentum 2009). Yhteisöllinen luovuus -luvussa hän erittelee eri tyyppisiä keskusteluja.
"Dialogissa harrastetaan yhteistä ihmettelyä, kyseenalaistetaan ja etsitään uusia vaihtoehtoja. Dialogissa haetaan uusia yhteisiä oivalluksia." Muunkinlaista keskustelua Sydänmaalakan(kin) mukaan tarvitaan - myös sellaista "taitavaa keskustelua", jossa tehdään päätöksiä, joihin kaikki tiimin jäsenet sitoutuvat.
Erityisesti kolahti kohta, jossa hän toteaa, että meillä on taipumus puolustaa voimakkaasti omia näkemyksiä, jolloin keskustelussa ei edes yritetä kuunnella muita. Tärkeää on pystyä osoittamaan, että olin oikeassa - asiat nähdään joko-tai -tilanteina, joissa meillä on aina voittaja ja häviäjä. Jos yksilö ajattelee aina tietävänsä ja pyrkii aina opettamaan muita, hänellä ei useinkaan ole mahdollisuutta oppia itse.
Teema on viime aikoina osunut silmiini hyvin erilaisissa teksteissä. Seuraava pätkä on täysin eri yhteydestä ja rajallinen, mutta hyvin muotoiltu ja liittyy teemaan missä määrin tai millä tavalla keskustelukumppaneilla pitäisi olla sovittelykykyä. "Ei mitään syytöksiä. Ei mitään puolusteluja. Vain ajattelua ja keskustelua." (Igor Kotjuh, toim. Oksanen & Paju, Helsinki: WSOY 2009).
Mihin tämä liittyy? Kaikkeen.
Ja nyt lomalle.
Anne
"Dialogissa harrastetaan yhteistä ihmettelyä, kyseenalaistetaan ja etsitään uusia vaihtoehtoja. Dialogissa haetaan uusia yhteisiä oivalluksia." Muunkinlaista keskustelua Sydänmaalakan(kin) mukaan tarvitaan - myös sellaista "taitavaa keskustelua", jossa tehdään päätöksiä, joihin kaikki tiimin jäsenet sitoutuvat.
Erityisesti kolahti kohta, jossa hän toteaa, että meillä on taipumus puolustaa voimakkaasti omia näkemyksiä, jolloin keskustelussa ei edes yritetä kuunnella muita. Tärkeää on pystyä osoittamaan, että olin oikeassa - asiat nähdään joko-tai -tilanteina, joissa meillä on aina voittaja ja häviäjä. Jos yksilö ajattelee aina tietävänsä ja pyrkii aina opettamaan muita, hänellä ei useinkaan ole mahdollisuutta oppia itse.
Teema on viime aikoina osunut silmiini hyvin erilaisissa teksteissä. Seuraava pätkä on täysin eri yhteydestä ja rajallinen, mutta hyvin muotoiltu ja liittyy teemaan missä määrin tai millä tavalla keskustelukumppaneilla pitäisi olla sovittelykykyä. "Ei mitään syytöksiä. Ei mitään puolusteluja. Vain ajattelua ja keskustelua." (Igor Kotjuh, toim. Oksanen & Paju, Helsinki: WSOY 2009).
Mihin tämä liittyy? Kaikkeen.
Ja nyt lomalle.
Anne
2010/02/08
1437 Replies in the Student Survey
We got altogether 1437 replies in the Student Survey, of which 1419 were degree students' - that is a bit over 28% of all degree students present. Rauma was more active than others: all campuses over 30% active were from Rauma: Technology and Maritime Management Rauma, Business and Culture Rauma, and Social Services and Health Care Rauma.
The report on the survey is to be ready on spring 2010, and will be published in the SAMK publication series on the SAMK website. It will be written in Finnish with a summary in English.
Thanks to you all who replied - and to everybody who communicated of the survey and got their students to give feedback via it.
Yours,
Anne
The report on the survey is to be ready on spring 2010, and will be published in the SAMK publication series on the SAMK website. It will be written in Finnish with a summary in English.
Thanks to you all who replied - and to everybody who communicated of the survey and got their students to give feedback via it.
Yours,
Anne
2010/02/05
2010/02/04
1371
Today at 8 o'clock: 1371 replies, all the new ones from technology and maritime management (except from fine arts).
The numbers yesterday afternoon:
Bachelor's degree (replies, students present, % of student present)
IBML 30 89 33,7
IBS 12 38 31,6
Kansainvälinen kauppa 20 82 24,4
Kuvataide 16 107 15,0
Liiketalous 315 1067 29,5
LIHU 117 225 52,0
LIPO 77 345 22,3
LIRA 121 322 37,6
Liiketoiminnan logistiikka 36 106 34,0
Matkailu 39 163 23,9
Tietojenkäsittely 40 119 33,6
Viestintä 43 134 32,1
Fysioterapia 37 95 38,9
Hoitotyö 186 768 24,2
SOTEPO 115 489 23,5
SOTERA 71 279 25,4
Kuntoutuksen ohjaus ja suunn. 10 62 16,1
Physiotherapy 19 36 52,8
Sosiaaliala 85 292 29,1
Vanhustyö 7 24 29,2
Automaatiotekniikka 23 89 25,8
Energiatekniikka 12 77 15,6
Kemiantekniikka 24 103 23,3
Kone- ja tuotantotekniikka 65 265 24,5
TEKPO 52 202 25,7
TEKRA 13 54 24,1
Logistiikka 55 106 51,9
Merenkulku 29 189 15,3
Rakennustekniikka 41 230 17,8
Sähkötekniikka 82 226 36,3
Tietotekniikka 44 201 21,9
Tuotantotalous 26 106 24,5
Master's degree (only number of replies)
Automaatioteknologia 7
BME 7
Hyvinvointiteknologia sote 2
Hyvinvointiteknologia teme 8
Kuntoutus 2
Yrittäjyys ja liiketoimintaos. 18
Merenkulun hallinto 2
Terveyden edistäminen 2
The numbers yesterday afternoon:
Bachelor's degree (replies, students present, % of student present)
IBML 30 89 33,7
IBS 12 38 31,6
Kansainvälinen kauppa 20 82 24,4
Kuvataide 16 107 15,0
Liiketalous 315 1067 29,5
LIHU 117 225 52,0
LIPO 77 345 22,3
LIRA 121 322 37,6
Liiketoiminnan logistiikka 36 106 34,0
Matkailu 39 163 23,9
Tietojenkäsittely 40 119 33,6
Viestintä 43 134 32,1
Fysioterapia 37 95 38,9
Hoitotyö 186 768 24,2
SOTEPO 115 489 23,5
SOTERA 71 279 25,4
Kuntoutuksen ohjaus ja suunn. 10 62 16,1
Physiotherapy 19 36 52,8
Sosiaaliala 85 292 29,1
Vanhustyö 7 24 29,2
Automaatiotekniikka 23 89 25,8
Energiatekniikka 12 77 15,6
Kemiantekniikka 24 103 23,3
Kone- ja tuotantotekniikka 65 265 24,5
TEKPO 52 202 25,7
TEKRA 13 54 24,1
Logistiikka 55 106 51,9
Merenkulku 29 189 15,3
Rakennustekniikka 41 230 17,8
Sähkötekniikka 82 226 36,3
Tietotekniikka 44 201 21,9
Tuotantotalous 26 106 24,5
Master's degree (only number of replies)
Automaatioteknologia 7
BME 7
Hyvinvointiteknologia sote 2
Hyvinvointiteknologia teme 8
Kuntoutus 2
Yrittäjyys ja liiketoimintaos. 18
Merenkulun hallinto 2
Terveyden edistäminen 2
2010/02/03
Number of replies 1359 - so far
1359 so far - still five more days to go! If you haven't replied yet, please click to the survey here.
Anne
Anne
2010/02/01
1335 Replies in the Student Survey
SAMK's Student Survey is still open - for this week.
We continued the answering time. It shows already that it was worth it: 18 more answers in first 10 hours, the number being 1335 replies at the moment. That means about 26% of all degree students present and studying at the moment.
Thanks to all who have participated so far, and if you haven't replied yet, please do!
Anne
We continued the answering time. It shows already that it was worth it: 18 more answers in first 10 hours, the number being 1335 replies at the moment. That means about 26% of all degree students present and studying at the moment.
Thanks to all who have participated so far, and if you haven't replied yet, please do!
Anne
2010/01/29
2010/01/28
2010/01/27
2010/01/26
Yli 900 vastaajaa tällä hetkellä
Yli 900 vastaajaa juuri nyt - more than 900 answers in the student survey at the moment. Great!
Anne
Anne
Jo yli 800 vastaajaa - More than 800 answers already!
Hiukan hienoa, oli ensimmäinen ajatukseni kun tänään katsoin Suureen opiskelijakyselyyn vastanneiden määrää. Eilen tuli yli sata uutta vastausta.
Silti, matkaa vielä on: vastatkaa ja vaikuttakaa.
Well done, we got over 100 answers yesterday. Anyway, there's still way to go - please have you say in the student survey.
Anne
Silti, matkaa vielä on: vastatkaa ja vaikuttakaa.
Well done, we got over 100 answers yesterday. Anyway, there's still way to go - please have you say in the student survey.
Anne
2010/01/25
Suuri opiskelijakysely, juuri nyt 702
Tässä SAMKin "Suuren opiskelijakyselyn" vastaajamäärät tällä hetkellä toimipisteittäin ja aloitusvuosittain. Vastaajia on vastausajan puolivälissä 702.
KUVKA 7
LIHU 84
LIPO 126
LIRA 105
SOTEPO 194
SOTERA 32
MERA 1
TEKPO 119
TEKRA 48
LIKU yamk 4
SOTE yamk 4
TEME yamk 0
täyk 4
Vastaajista 12 on vastannut englanninkielisellä lomakkeella.
Vastaajien aloitusvuodet:
2003 2
2004 6
2005 20
2006 96
2007 183
2008 141
2009 227
2010 20
terveisin
Anne
KUVKA 7
LIHU 84
LIPO 126
LIRA 105
SOTEPO 194
SOTERA 32
MERA 1
TEKPO 119
TEKRA 48
LIKU yamk 4
SOTE yamk 4
TEME yamk 0
täyk 4
Vastaajista 12 on vastannut englanninkielisellä lomakkeella.
Vastaajien aloitusvuodet:
2003 2
2004 6
2005 20
2006 96
2007 183
2008 141
2009 227
2010 20
terveisin
Anne
2010/01/22
Over 600 answers in the student survey already!
Jo 646 vastausta tutkinto-opiskelijoille suunnatussa suuressa opiskelijakyselyssä. Hurraa!
Matkaa on silti vielä jäljellä. Vastaajamäärät edellisissä kyselyissä:
v. 2006 1447 (30 % läsnäolevista opiskelijoista)
v. 2008 1265 (25 %)
Tavoitteena on ylittää vuoden 2006 vastaajamäärä kirkkaasti.
Anne
Already 646 answers in the student survey! Thanks to all who have already answered - if you haven't, please do. In the earlier surveys we had 1447 (year 2006) and 1265 (year 2008) answers. We have still way to go and beat them!
Matkaa on silti vielä jäljellä. Vastaajamäärät edellisissä kyselyissä:
v. 2006 1447 (30 % läsnäolevista opiskelijoista)
v. 2008 1265 (25 %)
Tavoitteena on ylittää vuoden 2006 vastaajamäärä kirkkaasti.
Anne
Already 646 answers in the student survey! Thanks to all who have already answered - if you haven't, please do. In the earlier surveys we had 1447 (year 2006) and 1265 (year 2008) answers. We have still way to go and beat them!
2010/01/15
Kahvitaukoturinoinnin luovuus
Aalto-yliopiston rehtoria Tuula Teeriä haastateltiin Satakunnan Kansassa (jo 8.1.2010, aihe yhä ajankohtainen):
Teerin mielestä kahvitiloja on oltava riittävästi: kun ihmiset, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, saadaan keskustelmaan keskenään, ajatukset vaihtuvat ja ideoita syntyy. Teerin mielestä yhteisten tilojen korostus ei ole turhanaikaista. Tieteen (ja ylipäänsä työn) tekeminen on ryhmätyötä.
Teeri kertoo vielä esimerkin Design Factorystä: kieltoja on hyvin vähän. Kahvinkeitintä ei kuitenkaan saa olla omassa huoneessa, vaan kahvi juodaan yhteisessä tilassa.
Ei hullumpaa.
Anne
Teerin mielestä kahvitiloja on oltava riittävästi: kun ihmiset, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, saadaan keskustelmaan keskenään, ajatukset vaihtuvat ja ideoita syntyy. Teerin mielestä yhteisten tilojen korostus ei ole turhanaikaista. Tieteen (ja ylipäänsä työn) tekeminen on ryhmätyötä.
Teeri kertoo vielä esimerkin Design Factorystä: kieltoja on hyvin vähän. Kahvinkeitintä ei kuitenkaan saa olla omassa huoneessa, vaan kahvi juodaan yhteisessä tilassa.
Ei hullumpaa.
Anne
Subscribe to:
Posts (Atom)
Posts
